LIIKENNE- ja viestintäministeriö arvostelee vähittäiskaupan suuryksiköiden määrää Etelä-Karjalan maakuntakaavassa. Ympäristöministeriölle antamassaan lausunnossa ministeriö laskee kaavaan sisältyvän yhä kahdeksan kaupallisten palveluiden suuryksikköä, joista viisi sijoittuu keskusta-alueiden ulkopuolelle.
Ylimitoitus tai rakenteen hajaannus vaikuttaa ministeriön mukaan kielteisesti myös liikenteen toimivuuteen ja energiatehokkuuteen.
Maakuntajohtaja Timo Puttonen ihmettelee, miksi ministeriö vetoaa lausunnossaan Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen vanhaan lausuntoon.
ELY-keskus on sen jälkeen lähentynyt Etelä-Karjalan liiton näkemystä asiassa.
Puttosen mukaan kyse on siitä, että Helsingissä ei ymmärretä, mikä merkitys venäläisillä on Etelä-Karjalassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet eivät ota riittävästi huomioon Etelä-Karjalan erityisolosuhteita, jotka ovat luoneet vähittäiskaupasta vientiteollisuuteen verrattava elinkeinon.
Jos viisumivapaus vielä paukahtaa, ympäristöministeriön linja johtaa siihen, että tämän maakunnan kehitystä jarrutetaan.
Etelä-Karjalan liitto korostaa vastineessaan sitä, että alueen ostovoima perustuu venäläisten suureen ja nopeasti kasvavaan kysyntään. Viime vuosien 15 prosentin vuotuinen kasvu on niin suuri, että kauppatilaa Lappeenrannassa ja Imatralla tullaan maakuntaliiton mukaan tarvitsemaan huomattavasti nykyistä enemmän.
Kaupan suuryksiköiden sijoittaminen keskustaan toisi liiton mukaan huomattavasti suuremmat kustannukset kuin keskusta-alueen ulkopuolelle rakentaminen. Matalasti rakennetuissa keskustoissa ole edes tilaa suuryksiköille. Myöskään keskustojen liikennejärjestelmää ei ole suunniteltu niin suurelle liikenteelle, kuin arvioitu kaupan lisääntyminen edellyttää.
Maakuntakaavassa on kyse aluevarauksista. Ketään ei pakoteta rakentamaan, jos tarvetta ei ole. Aikatähtäyskin on 2025 vuotta, Puttonen muistuttaa.
Kaakkois-Suomen ELY-keskus toteaa lausunnossaan, että vähittäiskaupan suuryksikköjen osalta ei ole osoitettu selvää näkemystä niiden toteuttamisjärjestyksestä ja yhdyskuntataloudellisten vaikutusten arviointi on jäänyt vaatimattomaksi.
Etelä-Karjalan liiton mukaan toteuttamisjärjestys on vaikea hahmottaa, koska se riippuu elinkeinoelämän tarpeista. Esimerkiksi viisumivapaus aiheuttaisi aluevarausten suunniteltua nopeamman käyttöönoton.
Työ- ja elinkeino-, opetus- ja kulttuuri-, maa- ja metsätalous- tai sosiaali- ja terveysministeriöllä ei ollut kaavaan huomautettavaa. Kaavasta on Puttosen mukaan tullut myös harvinaisen vähän valituksia.
Ympäristöministeriö on pyrkinyt vahvistamaan maakuntakaavat vuodessa. Etelä-Karjalan maakuntakaava lähetettiin ministeriöön viime syksynä.