Kuukausi: huhtikuu 2011

Outi SalovaaraLAPPEENRANTA. Mustolan satamaan nousee iso kalanjalostus- ja myyntifirman tukkuterminaali. SF Teli -yhtiö aikoo rakentaa Nuijamaan raja-asemalle johtavan Nuijamaantien lähelle Terminaalikadulle 4 500 neliön tilat.Terminaaliin tulee varastoja, myymälätilaa sekä kahvila-, toimisto- ja sosiaalitiloja. Rakentamisen on tarkoitus alkaa tulevana kesänä. Yhtiön poikkeuslupahakemus terminaalin rakentamiseksi on parhaillaan vireillä. Asemakaavan mukaan toimisto- tai myymälätilojen rakentaminen ei ole mahdollista kyseiselle tontille ilman poikkeuslupaa.Lappeenrannan tekninen lautakunta varasi jo joulukuussa yhden tontin SF Telille. Ensi viikolla lautakunnan käsittelyssä on SF Telin uusi hakemus viereisestäkin tontista, sillä ensimmäinen tontti osoittautui liian pieneksi. Kaikkiaan yhtiön tonttien pinta-ala on 20 000 neliötä. SF Teli -yhtiön omistajat omistavat ison loviisalaisen kala-alan yrityksen Kuusisen Kalan, joka pyörittää Disa´s Fish -nimisiä myymälöitä Loviisan Tesjoella ja Ahvenkoskella sekä Lappeenrannan Nuijamaalla entisessä Käävän baarissa.SF Teli -yhtiön toimitusjohtaja Jyrki Lindemark ei halunnut kommentoida terminaalin rakentamisen aikataulua tai mahdollisten uusien työpaikkojen määrää mitenkään.Hänen mukaansa asia on täysin hallituksen puheenjohtaja Martti Tepposen käsissä. Tepponen taas ei ulkomaanmatkansa takia vastannut puhelimeen. SF Telin liikevaihto oli viime heinäkuussa päättyneellä tilikaudella 366 000 euroa, ja voittoa se teki 263 000 euroa. Niin ikään Tepposen ja Lindemarkin omistama Kuusisen Kala teki viime vuonna 15,5 miljoonan euron liikevaihdolla 2,8 miljoonan euron voiton.

Kun auton käyttö uhkasi vähentyä, käyttäjäpiiriä laajennettiin. Kaupunginjohtaja ei voi mennä junalla Helsinkiin.

Kylpylähotellin operaattoriksi havitellaan kansainvälistä hotelliketjua. Kiinnostuneita on ollut paljon.

Anne KokkonenSAVITAIPALE. Kuolimon kalastusalue ei tee toistaiseksi uusia päätöksiä uhanalaisen nieriäkannan suojelemiseksi. Vuosikokousedustajat pitivät viisaimpana odottaa maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan ratkaisua viimevuotisesta rauhoituspiiripäätöksestä. Ratkaisun saamiseen voi mennä vielä kuukausia.Torstai-iltana pidetty vuosikokous vietiin nieriän osalta läpi poikkeuksellisen matalalla profiililla. Peltoinlahden osakaskunnan tekemästä esityksestä Ala-Kuolimon verkkosäätelyn kumoamiseksi toki keskusteltiin, mutta isoja kirjaimia ja huutomerkkejä ei tällä kertaa juuri käytetty.-Tulisi muistaa, että Kuolimo on paljon muutakin kuin nieriä, Kari Hauhio korosti.HUOLTA kannettiin tällä kertaa Kuolimon veden tummumisesta, joka on ilmeistä etenkin Ylä-Kuolimolla. Veden typpipitoisuuksien todettiin nousseen, mutta yksiselitteistä syytä tapahtuneeseen ei ole.-Kymmenessä vuodessa järvi saadaan vielä kuntoon jos niin halutaan. Luonto korjaa kyllä jälkensä, Yrjö Hyrkkänen arvioi.Luotolahden osakaskunnan irtautumisen Kuolimon yhteislupa-alueesta epäiltiin nostavan uistelupaineita Suurselän alueella. Joissain puheenvuoroissa kyseenalaistettiin koko ulkopuolisille myytävien lupien tarpeellisuus ”meidän järvellä”, toisissa kommenteissa taas tähdennettiin matkailun merkitystä paikkakunnalle.Lohikalojen vähimmäismitoista oltiin eri mieltä. Esityksiä tehtiin sekä mittojen nostamisesta että laskemisesta, mutta lopulta alamitat päätettiin säilyttää ennallaan.

Anne Kotiharju Reijo Hölsä naurahtaa. Viinasta pääsee kuulemma irti, jos saa hyvän vaimon tai jos tulee uskoon. Hölsä tuli uskoon.-Lääkäri sanoi, että minulla on kaksi vaihtoehtoa: kuolla nelikymppisenä tai raitistua. Tuli sellainen kuolemanpelko.Aurinko paistaa niin herroille kuin narreillekin, myös Lauritsalassa Luukkaan Pysäkin ikkunoista sisään. Pysäkin vastaava ohjaaja Hölsä valmistautuu jälleen kerran jakamaan ruokakasseja ja keskustelemaan köyhien ja syrjäytyneiden kanssa. Yrittäjä Jari Koskimiehen tarjoamissa tiloissa käy jo ennen kassinjakoa kova hyörinä. Seitsemän kuntouttavassa työtoiminnassa olevaa tekee voileipiä, keittää kahvia ja pakkaa kasseja.-Sydämestä ja rakkaudesta tätä teen. On niin paljon kärsiviä ihmisiä, joita ei muuten juuri auteta. Saan tästä hyvän mielen. Olen huomannut, että ihmistä pystyy auttamaan.Kaikki tarjolle tulevat noin 70 ruokakassia aina menevät.-Köyhyys on lisääntynyt niin selvästi ja lisääntyy edelleen. Ruoka menee todella tarpeeseen. On yksinhuoltajia, vanhuksia, päihdeongelmaisia. Kyllä kaupungin olisi herättävä ja nähtävä vähäosainen ihminen. Ennen vaaleja rukoilin, että huono-osaiset saisivat toimeentulon.Hölttää harmittaa, kun lisääntyvä köyhyys ei tunnu hetkauttavan päättäjiä. Luukkaan Pysäkki anoi avustusta kaupungilta.-Eivät antaneet, vaikka kaiken maailman saunaseuratkin saivat.Hölsä itse on vielä muutaman päivän liiton päivärahoilla. Sitten alkaa juosta 408 euron peruspäiväraha, ellei jotain vaikka palkkatuettua työtä löydy. Edessä on taiteilua rahan kanssa. Entä jos joku etuus viekin pois lapsilisät, pohtii yhden lapsen yksinhuoltaja.Hölsä, 55, tuli 36 vuotta sitten Säämingistä Lappeenrantaan Partekin tehtaalle töihin. Viina maistui etenkin raveissa. Viinasta mies pääsi, mutta ravit kiinnostavat edelleen.Hölsä on tehnyt vapaaehtoistyötä vuorotta 11 ja puoli vuotta. Ensin hän oli katulähetyksen talonmiehenä ja tutustui sitä kautta laitapuolen kulkijoihin.-Vuonna 1997 rupesin tekemään katutyötä Anttilan kulmilla. Vietin siellä aikaa syrjäytyneiden kanssa, autoin asunnon hommaamisessa, täytin kelan lappuja, vein kahvia ja voileipiä.Seuraavana vuonna Hölsä käynnisti Tie vapauteen -illat Betania-seurakunnassa.-Rupesimme jakamaan ruokakasseja. Tein kaduilla pohjatyötä ja kutsuin ihmisiä tilaisuuksiin. Aluksi tuli alle kymmenen, mutta loppuvuosina kävijöitä oli jo sata. Luukkaan Pysäkki aloitti vuonna 2008.-Aamuhartauden jälkeen rupean keskustelemaan ihmisten kanssa, rupeamme rakentamaan arkipäivää.Kun pysäkki sulkeutuu kello 14, alkavat 12-vuotiaan pojan yksinhuoltajalla kotityöt.-Vapaa-aikaa ei todellakaan jää.KUVATEKSTIHeli BlåfieldReijo Hölsä nauttii auringonpaisteesta Luukkaan Pysäkin seinustalla. Kohta alkaa ruokakassien jako.

Lääkärien ajanvarauslistat pullistelevat. Ajan saa kuukausien päähän. Kiireelliset tapaukset sote-piiri pystyy hoitamaan.

Kuljettajalla varustetun kaupungin virka-auton lisäksi ylimmillä johtajilla on työsuhdeautot. Autoiluun satsataan muita kaupunkeja enemmän.

Helena RissanenETELÄ-KARJALAN pelastuslaitos laajentaa sopimusperusteisen nuohousjärjestelmän koskemaan Lappeenrannan lisäksi myös Imatran, Ruokolahden ja Savitaipaleen alueita. Se tarkoittaa, että rakennuksen omistaja tai haltija voi itse sopia nuohouksesta palvelujen tuottajan kanssa.Vapaa kilpailu toteutetaan neljän vuoden määräajalla ensi vuoden alusta lähtien. Arviointi nuohouspalveluista tuodaan pelastuslautakunnan käsiteltäväksi vuoden 2015 loppuun mennessä.Mikäli kohtuuhintaisia ja turvallisuuden takaavia nuohouspalveluja ei määräaikana pystytä turvaamaan, pelastuslautakunta arvioi asian uudelleen. Vapaaseen kilpailuun perustuva järjestelmä mahdollistaa uusien nuohouspalvelujen tuottajien tulon markkinoille, ja antaa alan yrityksille uusia toimintamahdollisuuksia. Tämän arvioidaan vaikuttavan palvelun hintaan ja laatuun.— Nuohoustoimintaa on arvioitu ministeriötasolla, ja kilpailuvirasto on vaatinut nykyisen piirinuohoojajärjestelmän lopettamista. Kun piirinuohoojia jää eläkkeelle Etelä-Karjalan muissa kunnissa, tarkastelemme tilannetta myös niissä uudelleen, pelastusjohtaja Erkki Hokkanen kertoo.Pelastuslaitoksen kokemuksen mukaan sopimusperusteisessa nuohoustoiminnassa asiakaspalvelu on parantunut, ja järjestelmä vastaa asiakkaiden toiveisiin valita haluamansa nuohooja.Rakennuksen omistajan velvollisuus on huolehtia siitä, että tulisijat ja savuhormit on huollettu ja puhdistettu. Alueen pelastustoimen tehtävä on huolehtia nuohouspalvelujen saatavuudesta. Etelä-Karjalan alueella Luumäellä, Suomenniemellä, Lemillä, Ylämaalla, Taipalsaarella, Rautjärvellä ja Parikkalassa on käytössä piirinuohoojajärjestelmä.

Konnunsuon vankilan kirkossa vietettiin torstaina viimeistä kirkollista tilaisuutta. Rukoushetkeen osallistui täysi salillinen seurakuntaa.

Navetta ja autotalli paloivat, omakotitalo kuumeni ja kostui asumiskelvottomaksi. Pari hehtaaria peltoa ja taimikkoa paloi.