Saimaannorppa sai poikasia aiempaa laajemmalla alueella

Kuutteja syntyi pitkästä aikaa myös pohjoisella Saimaalla. Puumalan eteläpuolella havaittiin ennätysmäärä eli yhdeksän kuuttia. Pesimäalueiden laidoilla verkkokalastus-rajoituksen lisäalueet ovat tarpeen.

Leena Sallinen

Saimaannorpat pyöräyttivät poikasia tänä talvena aiempaa laajemmalla alueella.

Kevään pesälaskennoissa löydettiin kaksi kuuttia pohjoiselta Saimaalta Rääkkylän aluevesiltä ensi kerran vuoden 1995 jälkeen. Puumalansalmen eteläpuolella syntyi yhdeksän kuuttia, mikä on suurin pesälaskentojen aikana havaittu määrä eteläisellä Saimaalla.

Kaikkiaan tänä keväänä havaittiin 52 kuuttia. Niistä kolme oli syntymäkuolleita. Pesimätulos on lähellä viime vuosien keskiarvoa.

Eteläisen Saimaan kuuteista yksi syntyi Kyläniemen eteläpuolella kuten muutamana viime vuonna. Syntymäpaikka oli nyt Ilkonselällä etelämpänä kuin viime vuonna.

Läntisin kuutti syntyi Ristiinan Yövedellä lähellä Astuvansalmea, minkä ylitarkastaja Tero Sipilä listaa eteläisen Saimaan myönteisuutisiin.

Norpan lisääntymisalue on hänen mukaansa tasaisen varmasti laajentunut Puumalan eteläpuolella, ja tämä kehitys näyttää jatkuvan.

Pesälaskentojen jymyuutisen tarjonneet Rääkkylän kuutit syntyivät Pohjois-Karjalan puolella Jänisselällä ja Ukonselällä.

-Pohjoisempi paikka on sama, missä 1980-luvulla syntyi vuosittain säännöllisesti kuutteja, Sipilä kertoo.

Sittemmin norppakanta on Pohjois-Karjalan suunnalla taantunut, mutta nyt myönteiskäänne näyttäisi pohjoisessakin syntyvyydessä ja myös kannan levinneisyydessä Sipilän mukaan tapahtuneen.

Eniten kuutteja syntyi edelleen Etelä-Savossa Pihlajavedellä ja ja Haukivedellä.

Haukivesi on Savonlinnan pohjoispuolella, ja siellä on Linnansaaren kansallispuisto. Siellä havaittiin 14 kuuttia, joista yksi oli kuollut.

Savonlinnan eteläpuolella sijaitsevalla Pihlajavedellä syntyi 17 kuuttia, joista yksi kuolleena. Sipilän mukaan Pihlajaveden poikastuottoa odotettiin isommaksi.

-Pesäpaikat käydään siellä vielä tarkemmin läpi.

Syntyneiden kuuttien kokonaismäärää Sipilä pitää hyvänä tuloksena.

-Se on pikkasen alle keskiarvon, mutta ei merkittävästi.

Keskiarvo on viimevuosina ollut 55 kuuttia muutamia huonoja talvia lukuunottamatta.

Huonot kelit lisäsivät Sipilän mukaan myös pesäkuolleisuuden määrää, pahimmillaan 30 prosenttiin.

Kulunut talvi oli norpan pesinnälle säiden puolesta otollinen.

Lunta oli reilusti pesimäkinoksiin.

Saimaannorpan tunnetut pesimäalueet ovat pääosin keväisen verkkokalastuksen kieltoalueella, mutta nyt kuutteja syntyi myös niiden ulkopuolelle.

-Siinä ja siinä, taitaa olla ulkopuolella, Tero Sipilä arvioi Ilkonselän kuutin syntymäpaikkaa.

Hänen mukaansa kuutit voivat liikkua varsin laajalla alueella syntymäseuduillaan.

-Osakaskunnilla on mahdollisuus tehdä uusia sopimuksia nykyisten rajoitusalueiden reunoille, Sipilä muistuttaa.

KUVATEKSTI

Ismo Marttinen

Saimaannorpalla oli tänä talvena toista vuotta hyvät lisääntymisolot. Pesälaskennoissa havaittujen kuuttien kokonaismäärä laski viime keväästä viidellä, mutta pesintöjä todettiin aiempaa laajemmalla alueella.

Kirjoittaja:
Leena Sallinen