Categories
Artikkelit

Kaupunkiyhtiöiltä Fly-selvitys ja ilmoitus perinnästä

Ilkka PohjalainenLAPPEENRANTA. Lappeenrannan Kaupunkiyhtiöiden antaman selvityksen mukaan sen pöytälaatikkotyttärellä Fly Lappeenrannalla on saatavia yli 300 000 euron arvosta. Velkaa on noin 1,2 miljoonaa, josta suurin osa on emoyhtiön antamaa pääomalainaa ja kassavippiä. Pankkilainaa on vajaat kaksi sataa tuhatta.Suurin osa Fly Lappeenrannan saatavista on kahdelta lentoyhtiöltä, tshekkiläiseltä CCA:lta sekä konkurssiin haetulta Wingolta, jotka lensivät Lappeenranta—Helsinki-väliä. Nämä saatavat ovat selvityksenkin mukaan joko riidanalaisia tai muuten epävarmoja. Sen sijaan Lappeenranta International Airportilta (LIA) Kaupunkiyhtiöt ryhtyy perimään matkustajamääriin perustuvia rojalteja 60 000 euron verran.— Ikävä oli kuulla, että kaupunki ryhtyy tällaiseen. Me olemme omalta puoleltamme velvoitteemme hoitaneet ja tulemme hoitamaan. Kaupungin pitää tehdä samoin, totesi LIA:n toimitusjohtajan Juha-Pekka Paananen. Hän uskoo sovun löytyvän. LIA haluaa Lappeenrannan muun muassa olevan napakampi neuvotteluissa Finavian suuntaan.— Toisaalta, meillä on oikeus purkaa liiketoimintakauppa kesäkuun loppuun mennessä, jos menee oikein hankalaksi.Paananen korostaa, että haluaa yhtiönsä jatkavan lentokenttätoimintaa nyt, kun kokonaisuus näyttää hyvältä. Hänen mielestään kaupungin puolella ei ole ollut viime aikoina selkeää vastuullista tahoa, ja siellä on ollut myös tietämättömyyttä. KUN Flyn liiketoiminnot viime vuonna myytiin LIA:lle, sovittiin kymmenen vuoden aikana laskutettavista rojalteista. Se on kaksi euroa per matkustaja 250 000 matkustajaan asti, ja sen jälkeen 1,60 euroa. Puolet rojalteista käytetään Flyn velkojen maksuun ja puolet kanavoidaan emoyhtiölle lentoliikenteen kehittämiseen.LIA:n pystyssä olevien maksujen takia Flyn maksuvalmius on ollut heikko, ja se joutui ottamaan huhtikuussa emoyhtiöltä kassavippiä 35 000 euroa suoriutuakseen juoksevista maksuista.Selvityksestä käy ilmi, että Lappeenrannan kaupunki ja kaupunkiyhtiöt ovat panostaneet nettona Fly Lappeenrantaan 3,1 miljoonaa euroa vuodesta 2008 lähtien. Siitä puoli miljoonaa on kaupungin suoraa panostusta, muun muassa osakepääoman korotukseen.


Categories
Artikkelit

Lentoasemalla matkustajaennätys

Outi SalovaaraLAPPEENRANTA. Lappeenrannan lentoasemalla päästiin huhtikuussa kaikkien aikojen matkustajaennätykseen. Lentokentän kautta kulki lähes 11 000 matkustajaa. Edellinen ennätys, reilut 7 900 matkustajaa, oli vuodelta 1998.Lentoaseman päällikön Petteri Lehden mukaan Lappeenranta on nykyisillä matkustajaluvuillaan yksi Suomen kansainvälisimmistä lentoasemista. Matkustajamäärät ovat kasvaneet Euroopan-lentojen ansiosta. Air Baltic lentää päivittäin Riikaan, mistä puolestaan pääsee jatkolennoilla muualle Eurooppaan. Ryanair lentää kahdesti viikossa Milanoon, Brysseliin ja Düsseldorfiin. Kentältä on kevään mittaan tehty myös charter-lentoja Välimerelle.Ryanairin matkustajista suuri osa on venäläisiä. Paikallisia matkustajia edustavat muun muassa urheiluseurat, opiskelijaryhmät sekä työporukat.Saapuvien matkustajien joukossa on Lehden mukaan muun muassa italialaisia, hollantilaisia ja saksalaisia turisteja, jotka ovat tulleet lomailemaan Etelä-Karjalaan. Toukokuun alussa kentällä otettiin käyttöön uusi lähtöselvitysjärjestelmä, joka mahdollistaa kaikkien yhtiöiden lähtöselvityksen tekemisen kentällä. Huhtikuun aikana valmistui aseman turvatilan laajennus, mikä toi lisää tilaa turvatarkastuksen jälkeiselle alueella ja helpotti turvatarkastusten suorittamista.



Categories
Artikkelit

Viisumikeskukset vaikeuttavat kotiseutumatkailua Karjalaan

Matkatoimistot luonnehtivat kaaokseksi Venäjän viisumin uutta hakukäytäntöä. Hakemusten vastaanotto siirtyy toukokuun alussa konsulaateista viisumikeskuksiin. Asiointi tapahtuu lyhyen siirtymäkauden jälkeen pelkästään verkossa. Hannu OjalaViisumien hakukäytännöt romahduttavat ryhmämatkailun lähialueille. Matkatoimistojen syytökset kohdistuvat toukokuussa toimintansa aloittaviin viisumikeskuksiin, jotka toimivat viisumien välittäjinä asiakkailta konsulaattiin.Suurin uhka kohdistuu ryhmämatkoihin, jotka tehdään ryhmäviisumilla. Jo viisumikeskuksen palvelumaksu lisää kustannuksia 21 eurolla. Sen lisäksi matkatoimistot kavahtavat lisätyötä, joka voi nostaa kustannuksia lähes saman verran.Pelko lisätyöstä vahvistui keskiviikkona Helsingissä järjestetyssä informaatiotilaisuudessa. Tämän hetken suunnitelmien mukaan viisumihakemusten teko siirtyy lyhyen siirtymäajan jälkeen nettiin sähköisille lomakkeille matkustajien täytettäviksi.Itämatkojen toimitusjohtaja Kimmo Veijalainen epäilee, että varsinkaan iäkkäämmät asiakkaat eivät pysty käyttämään itsenäisesti uutta tekniikkaa. Työ jää matkatoimistoille, koska viisumikeskuksia on nimenomaisesti kielletty neuvomasta hakijoista viisumiasioissa.Käytännön hankaluuksien ja kalliimman hinnan yhteisvaikutus on Veijalaisen mielestä kohtalokas.— Ainakin päivän bussimatkat Viipuriin voidaan varmasti unohtaa, Veijalainen pelkää. Länsirannikolta kotiseutumatkoja tekevien yrittäjien mielialat ovat vieläkin apeammat.Euralainen matkailualan yrittäjä ja liikennöitsijä Veijo Salonen on linjannut omat tulevaisuudensuunnitelmansa, mikäli uudistukset toteutuvat ilmoitettuina.— Tämä on mennyt koko ajan vaikeammaksi ja sellaiseksi leikkipeliksi, että jo sovittujen matkojen lisäksi en tee enää yhtään matkaa, Salonen tuskailee.Jo parikymmentä vuotta lähimatkoja järjestänyt paimiolainen yrittäjä Seppo Santala suhtautuu hyvin epäilevästi tuleviin vuosiin. Santala on vanha konkari ja saanut takavuosina meriittiä suomalaisten keskuudessa Viipurin kauppatorin varastelun lopettaneen boikotin yhtenä käynnistäjänä.— Jos viisumin hinnalla pystyy tekemään yöpymisineen pienen matkan Suomessa tai Tallinnassa, ketä kiinnostaa lähteä Venäjälle?Muiden matkatoimistojen tapaan Santalan Vistamatkat on hoitanut tämän kesän ryhmämatkojen viisumit jo heinäkuunkin matkoille. Siihen asti toimitaan entiseen malliin, mutta sen jälkeen on aika tehdä uudet suunnitelmat.— Voi olla, että painotukset siirtyvät muihin kohteisiin. Lähialuematkat Oy:n toimitusjohtaja Peter Holst kummastelee sitä, että jälleen kerran suuri uudistus piti toteuttaa huonolla valmistelulla, kiireisellä aikataululla ja lyhyellä siirtymäajalla.Siirtymäkauden tilannetta ei helpota, että henkilökunta on kokematonta ja kouluttamatonta.— Viisumikeskusten henkilöstö on otettu pystymetsästä, ja heidän kouluttajansa tulevat Englannista, jossa on aivan erilaiset viisumikäytännöt.Viisumikeskusten sijoittuminen matkatoimistojen ja konsulaatin väliin muuttaa väistämättä käytäntöjä jäykemmiksi.— Konsulaatin suhtautuminen on ollut yleensä hyvin inhimillistä.Holstin arvio on, että kiinnostus Venäjään kestää vielä kesän, mutta syksyn tullen toimistossa on aikaa istuskella ja pyöritellä kynää kädessä.




Categories
Artikkelit

NST:n pojat valmiina MM-kisoihin

Lappeenrantalainen Kaapo Savinainen ja taipalsaarelainen Samuli Hulkkonen edustavat Suomea alle 19-vuotiaiden poikien salibandymaa-joukkueessa. Maailman-mestaruudesta taistellaan ensi viikolla.


Categories
Artikkelit

Usko, toivo ja Koistinen

SARI PULLINENTeatteriPyykki eli tulenpalava rakkausKäsikirjoitus Outi NyytäjäOhjaus Henna Hyttinen (vier.)Puvustus Marja Liukkonen, lavastus Veikko Harju ja Marko Suutarinen, valot Jukka ParviainenRooleissa Ulla-Maija Järnstedt-Kauppinen ja Karo Lauronen (vier.) sekä pesukoneEnsi-ilta Teatteri Imatrassa perjantaina 29.4. kello 19Kamarinäytelmän luonteeseen kuuluu tiivis tunnelma. Teatteri Imatran Pyykissä lavalle intensiivisyyttä tuo musta tausta ja siinä kuin räikeänä huutomerkkinä valkoinen pesukone, joka hyrrää hiljaisesti kuin elämä suuren osan näytelmää.Ulla-Maija Järnstedt-Kauppisen esittämä räväkkä Raili kohtaa koko tunneskaalansa kotikerrostalonsa pesutuvassa. ”Täällä käydään läpi naisen tuskaa”, hän huutaa pesutupaan tunkevalle naapurilleen Jukalle. Täyslaidallinen tuskaa saadaankin. Siihen kuuluu yhtä lailla surua, haikeutta, mustasukkaisuutta, pettymystä kuin murhanhimoista vihaakin, jossa vilahtavat jopa kirveet ja myrkyt. Sekä ovelia vetoja, joilla Raili koettaa koukuttaa raivoisasti rakastamaansa aviomiestään Koistista takaisin itselleen: karjalanpaisti ja puhtaat lakanat.Ensi-illassa tunnelma tiivistyi pikkuhiljaa. Pieni haparointi ja löysyys haittasivat alkuosaa, mutta dialogivaiheeseen päästyä alkoi näytelmä elää. Siinä kaksi jätettyä kohtaa toisensa. Etukäteen voisi kuvitella tavanomaisen happy endin, mutta etukäteen ei kannata kuvitella liikoja. Loppuratkaisuun sisältyy inhimillisyyden lämpöä henkivä yllätys. Karo Lauronen onnistuu olemaan yhtaikaa teryleenimies, joka välttelee riskejä mutta pulppuilee erosurua ja -vihaa. Suurin osa hänen pulppuilustaan kuitenkin valuu sisäänpäin, vatsaan, ja sitten tarvitaankin happolääkitystä.Kolmas roolihahmo, pyykkikone, saa olla sekä koston että lohdun välikappale. Sinne menevät pikkuhousut ja hääpukukin, mutta ei kuitenkaan se lakana, josta Raili on tehnyt pyhän reliikin. Se kantaa viimeistä muistoa Koistisesta, jonka karkasi intohimonsa ajamana verovirkailijan perässä Iisalmeen.Siinä on nyytäjäläinen huumori kiteytettynä parhaimmilleen, sopivan kuivaa niin, että suu napsaa.Kaksi opetusta jää Nyytäjän tekstistä päällimmäisenä mieleen. Se, ettei elämässä voi pestä kaikkea puhtaaksi, ja se, ettei rakkaus ole lihasoppa, jota voi tuosta vaan lämmittää uudelleen.Esitystä ei suositella lapsille, mutta ei se rivo ole. Se yksi eroottinen kokemuskin lämpimästi hyrräävän pesukoneen päällä on riemukas lentoonlähtö. KUVATEKSTIKai SkyttäUlla-Maija Järnstedt-Kauppinen on Raili ja Karo Lauronen Jukka, jotka kohtaavat pesutuvassa.