Matti Veijalainen
IMATRA. Imatran kaupunki tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut tutkitun edullisesti. Kuntaliiton tutkimuksessa Imatran terveysmenot olivat viime vuonna keskisuurten kuntien vertailusarjassa asukasta kohti neljänneksi pienimmät. 18 kunnan vertailussa Imatra jäi mitalisijalta vain 19 euron päähän.
Imatran sosiaali- ja terveysjohtajan Timo Kohvakan mukaan Imatran terveyspalvelujärjestelmä on saatu rasvattua erittäin kustannustehokkaaseen kuntoon. Palvelut ovat myös hyvin kuntalaisten saavutettavissa.
-Mansikkalan ja Honkaharjun terveysasemilla on kummassakin täysi lääkärimiehitys. Muutoinkin potilas saa meillä hoitoa nykyään täysin hoitotakuun määräaikojen puitteissa, Kohvakka sanoo.
RAHAN perään katsoville päättäjille kaupungin sosiaali- ja terveystoimen budjettien toteutumat ovat viime aikoina olleet miellyttävää luettavaa. Kahtena viime vuonna toimiala on kirkkaasti alittanut budjettinsa. Takavuosina tilanne oli toinen, kun terveysmenot tapasivat lipsua miljoonatolkulla budjettitraamien yli.
Kohvakka kiittää päättäjiä siitä, että he ovat alkaneet avoimin silmin tunnustaa kaupungin suurimman rahankäyttäjätoimialan tarpeet. Terveysbudjetointi on muuttunut entistä realistisemmaksi. Sen ansiosta toimialalla on Kohvakan mukaan päästy keskittymään oleellisiin asioihin, kun tärkeintä ei enää ole jokaisen tilikohdan jokaisen euron vahtiminen.
-Henkisiä voimavaroja on saatu suunnattua todelliseen kehitystyöhön. Tulos näkyy ja osoittaa, että olemme palvelutuotannon kehittämisessä oikeilla linjoilla.
Kustannustehokkuudelle on tulevaisuudessa luvassa uusia haasteita. Kohvakan mukaan on selvää, että kuntien valtionosuusleikkaukset tulevat vaikuttamaan kunnan rahoista pyöreästi puolet käyttävään toimialaan. Seurauksia Kohvakka ei ryhdy spekuloimaan, mutta hän uskoo Imatran kykenemään hoitamaan kunnialla kaikkien väestöryhmien hoitopalvelutarpeet myös jatkossa.
Kohvakka ei halua ryhtyä politikoimaan muutoinkaan. Hän ei ota kantaa siihen, onko Imatra mahdollisesti voittanut jotain jättäytymällä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä vain puolikasjäseneksi perusterveydenhuollon yhä itse tuottaen. Kuntaliiton kustannusvertailututkimus jättää kysymyksen avoimeksi. Tutkimuksessa ei ollut mukana terveyspiirin täysjäseniä, Kohvakka korostaa.
KUNTALIITTO teki tutkimuksensa käyttämällä laskelmissaan kertoimia, joilla kuntien erilaisten asukasrakenteiden vaikutus palvelujen tarpeeseen ja kustannuksiin tasoiteltiin vertailukelpoiseksi. Lopputulos oli, että palkkojen ja hintojen nousun vaikutus huomioiden kuntien terveysmenojen kasvu on taittunut ensimmäistä kertaa vuosiin.
Johtaja Jussi Merikallio Kuntaliitosta sanoo, että taloudellisen menestyksen salaisuus ei ole ollut raaka säästäminen, vaan kuntien aloittama järjestelmällinen kehitystyö. Imatran lisäksi moni muukin on rasvannut palveluketjujaan entistä tehokkaammiksi.