Sanna Raita-aho
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen erikoistutkijan Ilpo Kojolan mukaan Kaakkois-Suomen ja Etelä-Savon karhukanta on kaksinkertaistunut kymmenen vuoden aikana.
Lisääntynyt karhumäärä on näkynyt etenkin Lappeenrannassa. Ihmisiä ovat huolettaneet pihapiireissä seikkailevat karhut. Karhuja on nähty asuinalueiden lähellä esimerkiksi Uus-Lavolassa ja Raipossa. Vilkjärvellä karhut ovat tunkeutuneet ihmisten pihapiireihin.
Kaakkois-Suomen ja Etelä-Savon metsäalan edustajat tekivät viime viikolla virallisen kirjelmän karhu-uhkasta maa- ja metsätalousministeri Jari Koskiselle (kok.) He toivovat, että maa- ja metsätalousministeriö lisää karhun kaatolupia kaakossa, koska lisääntyneet karhumäärät ovat työsuojelullinen uhka.
Kojolan mukaan karhumäärän kasvun syy on se, että karhunkaatolupia ei ole myönnetty riittävästi suhteessa kasvaneeseen kantaan.
Kaakkois-Suomen karhukanta kyllä kestäisi voimakkaampaa pyyntiä.
Suomi on jaettu neljään karhujen hoitoalueeseen. Vakiintuneen kannan alueilla karhukantaa ei enää pyritä lisäämään. Levittäytymisalueilla karhukantaa taas kasvatetaan maltillisesti, koska karhujen toivotaan leviävän laajemmin muualle Suomeen.
Suuri osa Itä-Suomen karhuista kuuluu vakiintuneen kannan alueeseen. Osa Kaakkois-Suomen alueista lasketaan kuitenkin levittäytymisalueiksi, joten karhujen kaatamiseen ei ole myönnetty lisää lupia. Tästä syystä karhujen määrä on kasvanut, Kojola sanoo.
Myös Suomen Metsästäjäliiton Kymen piirin puheenjohtajan Juha Sormusen mukaan Vuoksen eteläpuolen karhuhoito-ohjelma ei ole enää ajan tasalla.
Karhujen hoitosuunnitelma rajoittaa metsästystä. Viime vuonna Vuoksen alapuolelle myönnettiin vain kolme lupaa. Tätä ennen lupia ei myönnetty parin vuoden aikana yhtään. Hoitosuunnitelmaa pitäisi päivittää ja kaatolupien määrää lisätä.
Kala- ja riistaosaston apulaisosastopäällikkö Christian Krogell maa- ja metsätalousministeriöstä sanoo, että metsäalojen edustajien lähettämä kirjelmä otetaan vakavasti. Hän ei kuitenkaan osaa sanoa, miten ongelmaan tarkalleen ottaen puututaan. Ministeriön pitää selvittää, miten kaatolupia voitaisiin jakaa mahdollisimman tasaisesti ympäri Suomea.
Jos ihmiset kokevat karhu-uhkan vakavaksi, karhujen tappamiseen myönnetään todennäköisesti lisää erikoislupia. Nämä luvat on kuitenkin tarkoitettu vahinkotilojen eli välittömän karhu-uhkan selvittämiseen. Jos näitä lupia myönnetään enemmän, varsinaisia metsästyslupia jää käyttöön vähemmän.
Karhun kohtaaminen
Karhun aiheuttamat loukkaantumiset ovat tilastollisesti harvinaisia. Karhukohtaamisissa on kuollut sadan vuoden aikana vain yksi ihminen. Tapaus sattui Ruokolahdella vuonna 1996, jolloin karhu raateli lenkkeilijän.
Pääosin karhu pyrkii välttämään ihmisen kohtaamista. Hyvän haju- ja kuuloaistin avulla se aistii ihmisen jo kaukaa ja piiloutuu tai poistuu paikalta.
Suuriosa pihamaille eksyneistä karhuista on nuoria karhuja, jotka ovat kokemattomuuttaan eksyneet väärään paikkaan ruokaa etsimään.
Karhun kohdatessa parasta on perääntyä rauhallisesti samalla hiljaa puhuen. Karhua ei saa katsoa silmiin.
Jos karhu käy kiinni, heittäydy mahallesi maahan ja suojaa käsilläsi päätäsi. Pakoon juokseminen tai puuhun kiipeäminen ei kannata, koska karhu on ihmistä nopeampi.
Jos karhuun törmää autolla liikkuessaan, autosta ei pidä poistua. Hälytä apua. Jos karhu on jäänyt henkiin, varoita muita tiellä liikkujia.
Lähde: Suurpedot.fi, tutkija Ilpo Kojola