Categories
Artikkelit

Maasotakoulu uuden everstin käsiin

Eversti Kimmo Lehdosta tulee Maasotakoulun uusi johtaja. Hän korvaa Afganistaniin lähtevän eversti Markku Riittisen.

Sanna Raita-aho

LAPPEENRANTA. Eversti Kimmo Lehdon päätös ryhtyä maanpuolustusalalle syntyi lukioaikaisen työpöydän ääressä. Kyseisen pöydän ääressä Lehto mietti, vastaanottaako hän paikan Kadettikoulusta vai Turun yliopistosta.

Lehdon tie vei Kadettikouluun ja sieltä moniin eri tehtäviin puolustusvoimissa. Lukioaikainen työpöytä on yhä hänen mukanaan, kun hän aloittaa työt Maasotakoulun johtajana perjantaina.

Maasotakoulun johtajaksi Lehto siirtyy Maavoimien Esikunnasta Mikkelistä. Ennen Mikkeliä hän on työskennellyt muun muassa komentajana ja esikuntapäällikkönä Kainuun Prikaatissa.

Yleisesikuntaupseerin tutkinnon Lehto suoritti vuonna 1993. Vuonna 2005 hänet ylennettiin everstiksi.

Lehto sanoo, ettei tullut Maasotakouluun mappi kainalossa muutoksia tekemään, vaan haluaa ensin tutustua kunnolla tehtäväänsä. Joitain uudistuksia hänellä kuitenkin on mielessä.

— Maavoimien taistelutapaa pitää uudistaa. Maavoimat myös digitalisoituvat entistä enemmän, joten muutoksia on tiedossa siinäkin suhteessa.

Lehto näkee maavoimien digitalisoitumisessa myös riskejä, jotka liittyvät nimenomaan johtajuuteen.

— Tekniikan avulla johtaja voi halutessaan puuttua kentällä pieniinkin yksityiskohtiin. Itse kannatan sitä, että johtaja antaa tehtävät ja resurssit, mutta ei puutu tehtävän toteuttamistapaan.

Lehto haluaa säilyttää maasotakoulun johtajakoulutuksen tasokkaana.

— Jos haluamme kouluttaa hyviä johtajia, meidän pitää olla ensin itse hyviä johtajia.

Lehto kannattaa yleistä asevelvollisuutta eikä tue ajatusta, että Suomessa siirryttäisiin palkka-armeijaan. Hänen mielestään ammattiarmeija toimii lähinnä maissa, jotka käyvät sotaa ulkomailla. Suomessa tärkeintä on oman maa-alueen puolustaminen.

— Ammattiarmeijan koko ei riittäisi täällä. Meillä on iso pinta-ala, mutta vähän asukkaita. Meillä pitää olla tarpeeksi väkeä puolustamassa tämän kokoista maata.

Suomalaiset reserviläiset pärjäävät Lehdon mukaan hyvin kansainvälisestikin ammattisotilaiden rinnalla.

— Meidän varusmiestemme oppimiskyky on suomalaisen koulujärjestelmän ansiosta huippuluokkaa.

Lappeenranta on Lehdolle uusi kaupunki, mutta muuttaminen tuttua puuhaa. Hän on asunut työtehtäviensä vuoksi ympäri Suomea ja myös Roomassa, jossa hän suoritti strategian opintoja.

Aiemmin mukana muuttanut perhe on asettunut Espooseen.

— Vaimo totesi, että tyttäremme on käynyt neljä vuotta koulua ja ehtinyt sinä aikana olla kolmessa eri koulussa, joten olisi varmaan aika asettua aloilleen, Lehto sanoo.

Kirjoittaja:
Sanna Raita-aho