Heli Tiusanen
Viime aikoina Rautjärveltä on kantautunut enimmäkseen ikäviä uutisia. Kunnan pieneen kokoon nähden koettelemuksia on ollut yli tarpeen.
Ensin Simpeleen tehtailta irtisanottiin 80 työntekijää. Joka neljäs joutui lähtemään, halusipa sitä tai ei.
Syksyn kynnyksellä riehuivat Asta- ja Veera-myrskyt saaden aikaan sellaista tuhoa, että jälkiä korjataan vieläkin.
Sitten Simpeleellä tapahtui murha. Melkein samaan syssyyn menehtyi kerrostaloasunnossa syttyneessä tulipalossa pariskunta ilman, että naapurit edes huomasivat.
Rikkana rokassa iltapäivälehdet ruotivat entisen hiihtäjäpariskunnan avioeroa kyllästymiseen asti.
Tapahtumien perusteella piirtyy kuva paikasta, jonka yllä leijuvat tummat pilvet hivelevät maata. Voisi kuvitella, että Harry Potterista tutut ankeuttajat ovat lamauttaneet ihmiset toimintakyvyttömiksi.
Totuus on kuitenkin toista. Rautjärvi on sitkeä pikkukunta, jolla pyyhkii talou- dellisesti hyvin. Kylillä tavatut ihmiset vaikuttavat tyytyväisiltä oloihinsa.
-Jos Rautjärvi olisi urheilulaji, olisi se juoksu tai hiihto. Maatalous ja yrittäjyys vaativat turnauskestävyyttä, naurahtaa hiihtäjälegenda Marja-Liisa Kirvesnimi.
Väestö
Rautjärvellä asuu melkein neljätuhatta ihmistä, yli puolet heistä kuntakeskus Simpeleellä.
Kunta kärsii väen vähenemisestä. Viime vuonna pitäjään syntyi vain 16 lasta. Poisnukkuneita oli 67. Kunnanjohtaja Harri Anttila on asiasta huolissaan.
Rautjärvi ei myöskään houkuttele nuoria asettautumaan. Nuoret asuvat mieluummin kaupungissa, ja käyvät sieltä käsin tehtaalla töissä.
Ne, jotka asuvat, viihtyvät hyvin ja elävät voisipa melkein sanoa herroiksi. Suurin osa kuntalaisista asuu nimittäin joko omakoti- tai rivitalossa. Vuokralla asuu vain joka viides.
Kuntalaisten koulutustaso on maan keskivertoa matalampi. Puolet kuntalaisista on suorittanut keskiasteen tutkinnon ja vain yhdellä kuudesta on korkea-asteen tutkinto. Työttömiä on 13 prosenttia.
Pitäjän tunnetuin henkilö Marja-Liisa Kirvesniemi on asunut kunnassa koko ikänsä. Hän viihtyy niin hyvin, että perusti viisi vuotta sitten hoitolaitoksen Simpeleen keskustaan.
Hänen mukaansa perusrautjärveläinen on tunnollinen ja ahkera ihminen. Tunnusomaista pienen paikkakunnan asukkaille niin maataloudessa kuin yksityisyrityksissäkin on hänen mukaansa suuruudenhulluus.
Ulkomaalaisia kunnan väkiluvusta on prosentti. Heistä melkein jokainen on kotoisin entisen Neuvostoliiton alueelta.
Suurin osa Kuutostietä kuluttavista venäläisautoista painaa kaasua Rautjärven kohdalla. Kunnanjohtaja tietää kuitenkin kertoa, että venäläiset pelastivat 2000-luvun epäterveet asuntomarkkinat ostaessaan omakotitaloja loma-asunnoiksi. Osa asettui asumaan. Venäjänkielisten palveluntuottajien määrä lisääntyi.
-Kaikki Rautjärven kahvilan pitäjät ovat entisen Neuvostoliiton alueelta kotoisin, Anttila toteaa.
Simpeleen keskustassa sijaitsevaa Cafe Aurinkoista pitää Moldovasta Suomeen 11 vuotta sitten muuttanut Svetlana Rautio. Hän kokkaa päivittäin useamman sorttista lounasta. Asiakkaita on riittänyt, eikä nainen ole kohdannut rasismia.
Eeva Taskinen perusti kangaskaupan Simpeleelle viisi vuotta sitten. Hän on havainnut työssään, että teollisuuspaikkakuntalaisia vaivaa heikko itsetunto.
-Se, että omalta paikkakunnalta pitäisi ostaa jotain, koetaan melkein rangaistuksena.
Maisema
Myrskyt jättivät jälkeensä torsopuu-monumentin Simpeleen keskustan sisääntuloväylälle. Se toivottaa tulijat tervetulleiksi pohjoispään keskukseen.
Tehtaan piipusta tupruaa savua, ja taustalla kuuluu tasaista hurinaa. Voisi kuvitella olevansa pikkukaupungissa.
Arkkitehtuurisesti Simpeleen keskusta ei hivele silmää. Pääkadun varressa kohoaa muutama kerrostalo, muuten rakennukset ovat matalia. Rakennusten tyyli huokuu tasakattoineen 70-luvun tunnelmaa. Muotisuuntaukset ovat muuttuneet niin radikaalisti, ettei nykyihminen ymmärrä mineriittitalojen ulkonäössä piileviä arvoja.
Palvelutarjonta on kunnan kokoon nähden kohtalainen. Valikoimasta löytyy kaikkea, mitä äkkiseltään voisi kuvitella arkisissa askareissa tarvitsevansa.
Kuutostieltä Rautjärven kirkolle käännyttäessä maisema muuttuu maalaismaiseksi. Mutkainen tie kiemurtelee metsikössä kohti eteläpään keskusta, Asemanseutua. Ei uskoisi, että valtatie kulkee kilometrin päässä.
Tien vieressä pilkottaa harvakseltaan taloja hyvin hoidettuine kauniine puutarhoineen. Koko kylässä ei ole yhtään kerrostaloa.
Jos tie ei olisi asfaltoitu, voisi kuvitella olevansa metsäautotien päässä kaukana kaikesta sivistyksestä. Yht’äkkiä puiden lomassa paljastuu pylväs, johon on kiinnitetty kymmenkunta kylttiä. Ne ohjaavat kulkijan neuvolaan, kirjastoon ja ala-asteelle.
Kylän pääraitin varrella on yksi toiminnassa oleva ja yksi lopetettu kyläkauppa.
Elanto
Yli puolet kuntalaisista hankkii leivän oman kunnan alueelta. Rekisteröityjä yrityksiä on parisensataa.
Puolet työssäkäyvistä ansaitsee elantonsa palveluelinkeinojen tuottamisesta. Kaksi viidestä työllistyy jalostuksen toimialoille ja kymmenisen prosenttia saa leipänsä maataloudesta.
Rautjärven suurin työnantaja on M-Realin Simpeleen tehdas. Se tarjoaa töitä 300 työntekijälle.
Kesän alussa toimintansa aloittanut Euroopan suurin kartonkikone työntää tuutista ulos 300?000 tonnia kartonkia vuodessa.
Kunnan alueella on pitkälti toistatuhatta kesämökkiä. Mökkiläisten ansiosta Asemanseudun Siwan myynti tuplaantuu kesäisin, kertoo apulaismyymäläpäällikkö Eija Rajaniemi.
Osa-aikaeläkeläinen Matti Kuisma mökkeilee Laikossa kaksi viikkoa kuukaudesta. Hän tuli Simpeleen Teboilille tankkaamaan.
Siinä sivussa hän pudottaa muutaman lantin pelikoneeseen.
-Tämä on yksi parhaista paikoista, missä mökki voi olla. Tämä on kehittyvä kunta, ja palvelut on sellaiset kuin tarvitsee olla.
Tunnelma
Aurinko porottaa pilvettömältä taivaalta hyväillen vehreitä puita. Simpelejärven säteilevät aallot pilkottavat paikoitellen tiheän mäntymetsän välistä Kuutostielle.
Suomen suvi saa näyttämään kauniilta jopa myrskyjen runtelemat laajat aukeat.
Kunta on kirjaimellisesti luonnon helmassa. Kangaskauppias vertaisikin Rautjärveä pellavaan.
-Pellava on rouhea, mutta kaunis ja monimuotoinen luonnonmateriaali.
Ilmassa leijuu unelias tunnelma. Vaikuttaa siltä, että koko pitäjä on lähtenyt evakkoon kesän viettoon, edes laitapuolen kulkijoita ei näy missään. Kuulopuheiden mukaan torstaisin on toripäivä, ja silloin ihmiset ilmaantuvat viettämään sosiaalista elämää.
Asemaseudun kahvila Tariinan edessä istuu hilpeä seurue. Kello on kymmenen aamulla ja ensimmäisestä pullosta on jo ehditty kiertää korkki auki. Muutaman muun vastaantulijan tavoin miehet kehuvat alueen harrastusmahdollisuuksia.
-Täällä on paljon pieniä lätäköitä, joihin on istutettu arvokaloja. Kalaa tulee. Ongelma on siinä, että kalastajia ei ole tarpeeksi, toteaa Miettilän kylästä kotoisin oleva Hannu Taponen.
Nähtävyys
Vain muutaman minuutin ajomatkan päässä Simpeleen keskustasta olevassa Hiitolanjoen sulussa virtaa vesi. Se kuulostaa ihan oikean kosken kohinalta ja tuo mieleen lapsuudenajat.
Joessa kasvavien mangrovepuiden perusteella voisi kuvitella olevansa malesialaisessa viidakossa. Silmiä siristämällä voi nähdä lapset leikkimään joen varteen samalla kun äidit pesevät pyykkiä. Kuvasta puuttuu vain kuningaskalastaja.
Tekisi mieli levittää viltti ja nauttia iltapäivä hyvää kirjaa lukien.
Pudotus maanpinnalle tapahtuu viimeistään siinä vaiheessa, kun poistuu paikalta. Nuoriso on ollut juhlimassa, ja jättänyt jälkeensä Pirkka-oluttölkkejä sekä hyttysmyrkkyä.
Juttu on ensimmäinen osa sarjaa, jossa esitellään kesän aikana Etelä-Karjalan pikkukuntia.
KUVATEKSTI
Kai Skyttä
Ritakosken voimalaitoksella kohtaavat menneisyys ja nykyaika. Voimalaitos valjastettiin vuonna 1920 Simpeleen tehtaan tarpeisiin. Joen yli kulkevaa rautatiesiltaa pitkin kiitää nykyajan teknologiaa edustava juna.
Kesämökkiläiset Arto (takavasemmalla) ja Jarmo sekä Ruokolahdella asuva Hannu (edessä oikealla) ja Miettilän kylässä asuva Hannu Taponen viettävät kesäistä aamupäivää kahvila Tariinan edessä Asemanseudulla.
Imatralainen Matti Kuisma mökkeilee mielellään Laikossa. Välillä hän käväisee Änkilän Teboililla noutamassa tykötarpeita.
Aktiebolaget Simpele aloitti tuotantonsa 1906. Tehdas tuotti tuolloin paino-, kääre- ja tapettipaperia. Nykyisin tehtaalla tehdään kartonkia.
Eeva Taskinen suree sitä, että paikallista tarjontaa ei arvosteta.
Palveluiden väheneminen närkästyttää kuntalaisia.
Rautjärvi piileksii päivät
ja saalistaa yöt
Mikä on Rautjärven tunnusmerkki, kunnanjohtaja Harri Anttila?
-Tänä vuonna se on myrskyt ja torsot. Pitkällä aikavälillä se on Simpeleen tehtaat. Tehtaalla on pitkä historia, ja paikkakunnan hyvinvointi tulee sieltä. Tehtaalla on maailmanlaajuinen brändi.
Mikä eläin Rautjärvi olisi?
-Joku metsäinen eläin, koska Rautjärvi on vähän syrjäistä seutua. Ilves. Se piileksii päivät ja saalistaa yöt.
Mikä väri Rautjärvi olisi?
-Sininen. Se tulee järvestä. Simpele oli punainen. Tosiasiassa täällä on vihreätä.
Harri Anttila on ollut Rautjärven kunnanjohtajana vuodesta 2006.