Rehevöityminen on Etelä-Karjalan järvien uhka

Maatalous tuottaa kolmanneksen ravinne-kuormituksesta.

Tuija Sorjanen

ETELÄ-KARJALAN huonokuntoisimmat järvet ovat Lappeenrannan Haapajärvi, Hanhijärvi ja Suokumaanjärvi, Rautjärven Purnujärvi ja Taipalsaaren Pien-Saimaan Maavesi. Järvet ovat pahoin rehevöityneitä.

Kaakkois-Suomen elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on luokitellut Haapajärven huonokuntoiseksi ja muut järvet välttäväkuntosiksi. Luokitus on osa ELY-keskuksen vuonna 2010 tekemää järvien toimenpideohjelmaa.

HAAPAJÄRVI on rehevöitynyt pääasiassa siksi, että kaupunki on ohjannut siihen puhdistetut jätevetensä. Suokumaanjärveä vaivaa voimakas hajakuormitus, kuten turvetuotanto ja Konnunsuolla olleen vankilan yhdyskuntajätevedet.

Hanhijärven, Purnujärven ja Maaveden rehevyyttä selittää lähinnä maatalous. Kukin järvi kärsii voimakkaasta sisäisestä kuormituksesta.

MAAKUNNAN järvivesien suurin kuormittaja on ELY-keskuksen mukaan maatalous. Ravinnekuormasta kolmasosa tulee maataloudesta. Kaikissa mainituista viidestä järvestä on paljon fosforia.

— Rehevöityminen on tämän seudun järvien suurin ongelma, sanoo Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen hydrologi Jouni Törrönen.

Lappeenrannan seudun ympäristötoimen tarkastaja Toni Pöntelin huomauttaa, että maanviljelijöiden syyttelyn sijaan tärkeintä on keskittyä siihen, mitä järvien tilan parantamisen eteen tehdään tulevaisuudessa.

— Sen sijaan, että järvien tilaa voivotellaan, kannattaa tehdä yhdessä hoitotoimenpiteitä, Pöntelin sanoo.

Pöntelin huomauttaa, että maatalouden toimintamalleja on jo muutettu.

Esimerkiksi lannoitteiden pääsyä järveen vahditaan huomattavasti tarkemmin kuin muutamia vuosikymmeniä sitten.

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-keskuksen mukaan maatalouden kuormituksen vähentäminen on suurin toimenpide järvien kunnon parantamiseksi. Huonokuntoisimpiin järviin kohdistetaan myös kullekin järvelle räätälöityjä lisätoimenpiteitä.

Kaikkein huonokuntoisin Haapajärvi puhdistetaan kuivaamalla. Sisäistä kuormitusta hillitään järvissä esimerkiksi hoitokalastuksella, eli kalastamalla suuria määriä järviä kuormittavaa roskakalaa.

Järvien tilaa yritetään parantaa lupavalvonnan kautta ja lainsäädännöllä. Esimerkiksi jätevesipuhdistamot tarvitsevat toimiakseen ympäristöluvan. Sitä myönnettäessä tarkistetaan, että puhdistamon toiminta on riittävän ekologista.

ELY-KESKUS julkaisee toimenpideohjelman joka kuudes vuosi. Tätä edeltää järvien tilan kartoitus ja seuraaminen. Vuoden 2010 ohjelmaa varten tutkittujen järvien toivotaan saavuttavan hyvän kunnon vuoteen 2015 mennessä. Viiden huonokuntoisimman järven kohdalla tavoitevuosi on 2021.

— Niiden kohdalla tiedettiin, ettei tavoitteita saavuteta aiemmin, Jouni Törrönen kertoo.

Vanhat synnit kostautuvat

Sisäisellä kuormituksella tarkoitetaan sitä, kun järven pohjaan varastoitunut ravinne, kuten fosfori, pääsee takaisin veteen.

Ravinne voi päästä veteen esimerkiksi silloin, kun kalat, ruoppaus, vesiliikenne tai voimakas tuuli sekoittavat järven pohjaa.

Syntyy noidankehä, kun ravinne pääsee takaisin veteen rehevöittämään sitä lisää.

Fosfori on voimakas maatalouden lannoitteissa käytettävä ravinne, ja se sitoutuu helposti järven pohjaan.

Sisäisen kuormituksen eli ravinteiden jatkuvan vapautumisen takia järvien tilan paraneminen saattaa olla hidasta.

Lähde: Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Kirjoittaja:
Tuija Sorjanen