Categories
Artikkelit

”Imatra on niin kaunis, niin kaunis”

Imatra-päivänä hymyt olivat kaupungilla herkässä. Kotikaupunki on imatralaisille rakas.

Matti Saarela

IMATRA. Imatran Inkerinaukiolla näki iloisia ja hyvää tuultaan myhäileviä ihmisiä lauantaina.

Eikä hyväntuulisuuteen ollut syynä vain kaupungin kaupunkilaisille tarjoamat pullakahvit ja aina yhtä sykähdyttävä Imatran big band.

-Herranen aika, tämä on niin kaunis, niin kaunis kaupunki. Eihän toista näin kaunista paikkaa ole missään. Täällä asuu myös aivan ihania ihmisiä ja täällä on tämä ihana Karjalan murre, Leena Alvarez huokaa.

ALVAREZ palasi juurilleen viisi vuotta sitten asuttuaan sitä ennen vuosia ulkomailla.

-Minä olen tällainen paluumuuttaja. Asuin toistakymmentä vuotta New Yorkissa ja sen jälkeen Ahvenanmaalla, hän kertoo.

Myös Kristian Alvarez löysi paljon hyvää äitinsä uudesta kotikaupungista.

-Minusta Imatra on yksi kauneimmista Suomen kaupungeista, New Yorkissa syntynyt ja kasvanut Kristian säestää äitiään.

TYÖURANSA rajavartijana tehnyt ja eläkepäivinä muun muassa Etelä-Karjalan luonto-oppaana toimiva Seppo Vainikka on nähnyt vuosien varrella, miten kaupunki on muuttunut.

-Totta kai kaupunki on muuttunut näiden vuosien aikana, hän sanoo.

Vainikka tuo myös esiin asian, joka varmasti askarruttaa monen imatralaisen mieltä.

-Me vanhenemme koko ajan. Väestökato täällä on se aika huolestuttava asia. Täällä oli parhaimmillaan 35 000 asukasta ja nyt meitä on enää 29 000, Vainikka tuumii.

Ritva ja Osmo Vihavainen jättivät tänä viikonloppuna mökillä käymisen väliin osallistuakseen Imatra-päivän juhlintaan.

-Ei menty mökille nyt, vaan tultiin tänne, Ritva Vihavainen sanoo.

Vihavaiset ovat asuneet Imatralla kaupungin perustamisesta asti.

-Mitä nyt välillä asuttiin Ruokolahdella, Ritva Vihavainen täsmentää.

Rakkaudesta Imatraan sopii hänen mielestään hyvin Imatra-päivän motoksi.

Asukasluvun pieneneminen ja väestön ikääntyminen askarruttavat kuitenkin myös Osmo Vihavaista.

-Kyllä täällä kelpaa elellä, jos ei sairastu vakavasti. Sitten elämä voi käydä vaikeaksi täällä Imatralla ja sama tilanne se taitaa olla muuallakin, hän sanoo.

Pieksämäkeläinen Raili Avikainen oli Imatra-päivänä käymässä Imatralla.

-Minä olen ihastunut Imatrankoskeen. Käyn sitä katsomassa aina, kun olemme täällä, hän sanoo.

-Imatralaiset ovat oikein lupsakoita ihmisiä, Avikainen jatkaa.

Kahvitilaisuuden juontajana toiminut Rauni Aineslahti valittiin Imatran Inkeriksi vuonna 1999.

-Imatra-päivän rakkausteema on lähtenyt siitä, että me tarvitsemme tällaisina aikoina myönteistä ajattelua, Aineslahti kertoo päivän teemasta.

-Meillä on täällä kuitenkin monet asiat todella hyvin, hän jatkaa.

Samoilla linjoilla on Etelä-Karjalan yrittäjien puheenjohtaja Pasi Saajanlehto.

-Kyllä tämän 35 vuoden aikana on oppinut rakastamaan Imatraa. Tykkään tästä kaupungista kovasti.

KUVATEKSTI

Janne Lehtonen

Kristian ja Leena Alvarez ylistävän Imatran kauneutta (vas. ylh.). Kahvitilaisuutta juontaneet Santtu Kosonen ja Rauni Aineslahti näyttävät halauksen mallia (oik. ylh.). Seppo Vainikka ja Sirkka-Liisa Tihtonen toivat Raili Avikaisen Imatra-päivän kahville (vas. alh.). Ritva ja Osmo Vihavaisen rakkaus kotikaupunkia kohtaan on yhtä vanha kuin Imatran kaupunki.

Kirjoittaja:
Matti Saarela