Jyrki Nuottimäki
LAPPEENRANTA saa yhteistyötä ja avointa keskustelua korostavan esimiehen. Kimmo Jarvan mukaan kunnat ovat moniammatillisia yhteisöjä, joissa on runsaasti hyvin koulutettua väkeä ja eri ammattialojen osaajia.
Tämän kun ymmärtää, kaupunginjohtajalla on oltava avoin ja kuunteleva johtamisote. Siinä tarvitaan vuorovaikutustaitoja, yhteistyökykyä ja motivointia. Semmoinen pyrin olemaan ja siihen tähtään johtamisessani.
JARVA sanoo seuranneensa julkisuuden kautta Lappeenrannan asioita sen jälkeen, kun hän jätti hakemuksensa virkaan. Viime aikoina kiinnostuksen kohteena on ollut erityisesti keskustan kehittäminen, jossa hänen mielestään on ollut vastakkain kaksi tärkeää arvoa.
Jokaisen kaupungin pitää valvoa, että ydinkeskusta pysyy vireänä. Toinen tärkeä perustehtävä on huolehtia tarkoituksenmukaisesta yhdyskuntarakenteesta. Lappeenrantaankin tarvitaan isoja ja työllistäviä investointeja.
Jarva ei kadehdi päättäjiä, joiden pitää miettiä, ettei kumpaakaan näkökulmaa suljettaisi pois.
Lappeenrannan osalta on kuitenkin tärkeää ydinkeskustan, ranta-alueiden ja Linnoituksen säilyminen vireinä. Idyllinen kaupunkikeskusta on käyntikortti. Sitä kokonaisuutta pitää vaalia.
KAUPUNGIN taloudessa Jarvaa huolestuttaa velkaantuminen, joka on jo nyt kohtuullisen korkea.
Jatkossa meidän pitää pyrkiä tehokkaalla toiminnalla vuosittain niin hyvään tulokseen, että selviämme investoinneista ilman lisävelkaa. Jos velkaantumiskehitys jatkuu pitkään, olemme pian tilanteessa, jossa velanhoitokuluihin on laitettava niitäkin rahoja, jotka muuten käytettäisiin palveluihin. Siihen kierteeseen emme saa ajautua.
Jarva myöntää, että investointipaineet ovat kovat, mutta niihin voi tuoda lisää suunnitelmallisuutta järkevillä ja perusteellisilla kustannuslaskelmilla.
Juuri nyt olen eniten huolissani talouden kansainvälisestä kehityksestä. Jos suhdanteet laskevat, se näkyy pian verotuloissa ja tulopohjan kaventumisena.
LAPPEENRANNAN kaupunkiyhtiöitä ja konsernihallintoa koskevia toimenpiteitä Jarva ei tunne kovin syvällisesti, mutta pitää hallinnon selkeyttämiseen ja yksinkertaistamiseen perustuvia ratkaisuja perusteltuina.
Konsernihallintoa pitää järjestää niin, että omistajan ääni kuulu toiminnassa. Veronmaksajiin päin tarvitaan läpinäkyvyyttä, toimivia raportointijärjestelmiä, jatkuvaa seurantaa ja hyviä yhteistyövälejä.
Jarvan mielestä suuret kaupungit kuitenkin tarvitsevat kunnallisia yhtiöitä, jotka hyvin hoidettuina järjestävät tiettyjä palveluja yleisillä markkinoilla.
Kimmo Jarvalla on kahden kuukauden irtisanomisaika Vihdistä. Virallisesti hän voisi aloittaa työt Lappeenrannassa marraskuussa. Pitämättömät lomat tosin tarjoavat periaatteessa nopeammankin aikataulun.
Ajatukseni tosin siirtyi Lappeenrantaan heti valinnan jälkeen, Jarva kommentoi.
Kimmo Jarva
Syntynyt 10.3.1969 Tampereella.
Perheeseen kuuluvat Satu-vaimo sekä tyttäret Henrietta (15 vuotta) ja Elisa (12 vuotta).
Jarva valmistui ylioppilaaksi Ylöjärven lukiosta 1988 ja hallintotieteiden maisteriksi Tampereen yliopistosta 1995.
Jarvalla on lähes 16 vuotta kunnallista työkokemusta johtavan viranhaltijan tehtävistä kuudessa eri kunnassa. Vihdin kunnanjohtajana Jarva on työskennellyt 2008 alkaen. Sitä ennen hän työskenteli Kurikan kaupunginjohtajana (20032008) ja Taipalsaaren kunnanjohtajana (20002003). Kunnallisen työuransa Jarva aloitti Karjalohjan kunnansihteerinä ja työskenteli sen jälkeen Padasjoella hallintojohtajana ja Säkylässä kunnansihteerinä.
Kielitaito: englanti, ruotsi ja saksa.
Harrastukset: tennis, pyöräily, kuntosalilla käynti ja lukeminen.