Jyrki Nuottimäki
Lappeenranta. Lappeenrannan verotulot ovat kasvaneet alkuvuodesta reippaasti. Verotuloja on kertynyt 8,4 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän, mikä merkitsee kuuden prosentin kumulatiivista kasvua.
Jos kesäkuun lopun verotulokehitys jatkuisi samana vuoden loppuun, verotuloja kertyisi jopa 20 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän. Verotuloihin liittyvä matematiikka ei kuitenkaan ole näin yksinkertaista.
Rahoitusjohtaja Vesa Matikaisen mukaan parhaassa tapauksessa verotulojen kasvu voi yltää 78 miljoonaa euroa edellisvuoden kertymää suuremmaksi, mutta se on tällä hetkellä vain toiveikas arvaus. Valtionosuuksien leikkaukset voivat vielä rokottaa taloutta suunnilleen saman verran.
Loppuvuoteen liittyy erittäin monia epävarmuustekijöitä, ja siksi tulokertymiä on nyt erittäin vaikea arvioida.
Matikaisen mukaan suurin huolenaihe liittyy valtion ja kuntien verotulojen jako-osuuteen, jonka epäillään olevan liian edullinen kunnille.
Uudet osuudet lasketaan verotuksen valmistuessa lokakuussa. Jos kuntasektori on saanut liikaa tuloja, ne otetaan pois. Myös verovelvollisille palautettavien verojen oikaisut vaikuttavat lopulliseen verotulojen kertymään.
Hallituksen budjettipäätökset pitävät myös kuntia varpaillaan. Valtiovarainministeriö antaa oman budjettiesityksensä parin viikon kulutta ja silloin vaikutuksia voi arvioida tarkemmin.
Matikainen epäilee, että hallitusohjelman linjausten perusteella Lappeenrannan tulokehitys saattaa painua pakkasen puolelle. Valtionosuudet eivät kasva lainkaan ensi vuonna, ja riippuen jaksotuksesta koko hallituskaudelle ne saattavat huveta myös seuraavina vuosina.
Lappeenranta arvioi alkukesästä valtionosuuksien leikkausten merkitsevän noin seitsemän miljoonan euron lovea kaupungin taloudessa. Tämän vuoden 93 miljoonan euron valtionosuuksien taso toteutunee, ja rahoitusjohtaja olisi tyytyväinen, jos ensi vuonna päästään samalle tasolle.
Talousarvion laadinnassa ongelmia tulee heti, jos verotulojen ja valtionosuuksien yhteismäärä ei kasva samassa tahdissa kuin kustannuskehitys palvelujen tuottamisessa, Matikainen sanoo.
Hän pitää tulevan talousarvion tekoa hankalana ja vaativana tehtävänä, jos tavoitellaan tuloihin ja menoihin mahdollisimman tasapainoista lopputulosta. Siihen kaupunki saattaa tarvita myös lisää lainarahoitusta.
Tavoitteena on ollut lainamäärän kasvun pysäyttäminen. Tilanne on nyt toisenlainen kuin vuosi sitten ajateltiin.
Matikainen ymmärtää hyvin tarpeita julkisen talouden kestävyysvajeen pysäyttämiselle.
Se on tehtävä tavalla tai toisella. Ihmisten pitää tämä asia sisäistää, koska se koskee meitä kaikkia. Se kirpaisee myös kuntasektoria.