Suomenniemi. Lyytikkälän talon isäntä Vilppu Lyytikäinen oli maineikas mies.
– Häntä kutsuttiin Suomenniemen jumalaksikin, hymyilee opas Ilpo Eskåls.
Talo nousi suurtilaksi lähinnä Vilppu Lyytikäisen isännyyden aikana, 1850-luvulta 1900-luvun alkuun. Miehen ansiosta pihapiiri sai useita rakennuksia, mutta niistä hulppein on päärakennus.
Lähes sataneliöinen tupa vie puolet vuonna 1867 valmistuneen rakennuksen pinta-alasta. Komeat kattoparrut halkovat avaraa ja korkeaa tilaa.
Uuni on valtava. Sinne mahtuu yli kolmekymmentä leipää. Uunipellit avattiin pitkien tapillisten varsien avulla.
Tilakauppoja ja lahjoituksia tehnyt varakas isäntä hankki tupaansa aikansa ylellisyyttä: kuusiruutuisten ikkunoiden poikki kulkee värilasein koristeltu jakopuite.
Talossa on lisäksi hempeän vaaleanpunainen isännän ja emännän kamari sekä tilava tytärten peräkamari. Ruoan säilytystilan eli kyökin kiinnostaviin esineisiin lukeutuu muun muassa separaattori.
Vuosien mittaan lisätyt rakennukset muodostivat lopulta umpipihan. Rakennukset ovat säilyneet poikkeuksellisen alkuperäisinä.
Sama suku omisti lähes neljänsadan hehtaarin tilan vuosina 1722-1984, kunnes Museovirasto lunasti sen.
– Vilppu oli sanonut, että kenenkään ei tarvitse enää nähdä nälkää, Eskåls kertoo päärakennuksen pystyttämisestä.
Isännästä kerrotaan paljon juttuja. Kun hänen tyttärensä päätti mennä naimisiin rengin kanssa, otti 73-vuotias herra suutuspäissään rinnalleen 43-vuotiaan piian.
– Viisi kuukautta se kesti, Eskåls nauraa.
Lyytikkälän talo avoinna
ti-su klo 12-18 15.8. asti.
Juttusarjassa vieraillaan Etelä-Karjalan kotiseutumuseoissa.
Kuvateksti
Helka Pylkkö
Oppaat Kaija ja Ilpo Eskåls kertovat, että Lyytikkälän talossa on ollut seitsemän isäntää, kaikki samasta suvusta. Maineikas isäntä Vilppu Lyytikäinen rakennutti taustalla komeilevan päärakennuksen.