Heli Tiusanen
SAVITAIPALE. Välijoella sijaitseva Takomäen vanha kivilouhos houkuttelee nuoria hurjapäitä ottamaan mittaa itsestään hyppäämällä veteen.
Savitaipaleella asuva Eetu Taipale sekä Vantaalle muuttanut Jami Turpeinen ovat molemmat hypänneet alas paikan korkeimmalta kalliolta, joka yltää pitkälle toistakymmentä metriä veden pinnan yläpuolelle.
Turpeinen vertaa korkealta hyppäämistä muihin extreme-lajeihin. Hän kertoo hypänneensä, koska halusi ottaa mittaa itsestään. Kaveriporukasta hän oli ainoa, joka sillä kertaa hyppäsi.
-En osaa sanoa, osoittaako hyppääminen miehisyyttä. Mielestäni on kiva ylittää rajoja, Turpeinen sanoo.
Taipaleen kaveriporukassa on puolestaan muitakin, jotka harrastavat hyppäämistä.
-Kaikki, jotka uskaltavat, hyppäävät. Yleensä on niin, että mitä nuorempi, sitä paremmin uskaltaa hypätä. Korkeimmalta kalliolta ovat hypänneet vain minä ja serkkuni.
Taipale käy louhoksella uimassa usein, ja hyppyjäkin on kertynyt yhteensä lähes sata.
-Olen hypännyt melkein jokaiselta paikalta, miltä vain voi.
Turpeinen puolestaan hyppäsi yhden ainoan kerran, viime kesänä.
-Parasta on ilmassa lenteleminen. Kun nousee vedestä, tunne on mahtava, hehkuttaa syksyllä kahdeksannen luokan aloittava Taipale.
Molemmat pojat kiistävät, että kyseessä olisi miehuuden mitta tai rohkeuden osoitus.
-Ei nyt sinänsä. Kuka uskaltaa, hyppää. Se on sille itselleen siistiä. Muillekin se on mukava katsella. Noh, on se tietysti vähän rohkeampi, joka uskaltaa hypätä. Mutta ei sillä sillä tavalla mitään väliä ole, Taipale sanoo.
Pojat myöntävät, että hyppäämiseen liittyy pientä jännitystä.
-Kun hyppäsin korkeimmalta kalliolta, pelotti vähän. Sitten ajattelin, että kerranhan se kirpaisee, antaa mennä vaan, Taipale hymähtää.
Molemmat pojista ovat selviytyneet hypyistä ehjin nahoin.
-Ennen kuin hyppää, pitää käydä katsomassa, että on riittävän syvää, ettei vahingossakaan mene pohjaan, Turpeinen neuvoo.
Aina hyppäämiseen liittyvät riskit eivät ole kiinni pudotuksen korkeudesta.
Ennen juhannusta lappeenrantalainen Pekka Lahtinen loukkasi päänsä hypätessään tutussa rannassa olleen laiturin päästä Partakoskella suoraan kiveen. Kalloon asti yltänyt haava ommeltiin kiinni vajaalla parillakymmenellä tikillä.
-Tulevaisuudessa mietin hyvin tarkkaan, missä hyppään, sanoo nuorempana kallioiltakin hypännyt mies.
Poliisin tietoon ei tänä kesänä hyppimisiä ole juurikaan tullut, kertoo ylikomisario Ilkka Pöyhiä Etelä-Karjalan poliisilaitokselta.
-Viime kesänä, kun oli oikein lämmintä, tuli paljon soittoja. Pikkupojat hyppivät matalilta silloilta lähinnä vilvoittelumielessä.
KUVATEKSTI
Otto Ponto
Korkealta kalliokielekkeeltä hypättäessä on jännitettävä koko kroppa, opastaa Jami Turpeinen. -?Silti minun vähän sattui alaselkään.