Kuukausi: elokuu 2011

Yhteisillä lauteilla

Pakkaustehtaan päätuotteeksi tulee perinteinen maitopurkki. Tekijät saavat koulutuksensa Ruotsissa.

Helka PylkköLappeenranta. Älä suotta hieraise silmiäsi Linnoituksen yön väenpaljoudessa. Tänään yleisön joukossa puikkelehtivat, vuosisatojen takaa repäistyn näköiset henkilöt eivät ole näköharhoja.He ovat Teatteri Tiimin sekä Lappeenrannan matkailuoppaiden draamahahmoja, jotka luovat tarinaa kaupungin historiasta. Osa hahmoista on draamaopaskierroksilta tuttuja, osa varta vasten Linnoituksen yöhön suunniteltuja.-Uskin Esa oli työharjoittelussa kulttuuritoimistolla. Hän penkoi kirjoja ja esitteli hahmoja. Niitähän olisi ollut vaikka kuinka paljon, joten piti karsia, kertoo Marja Pylkkö Teatteri Tiimistä.Hahmot Tiimi valitsi 1900-lukua edeltävältä ajalta. Kaikki perustuvat historialliseen todellisuuteen, vaikka yksittäistä todellista henkilöä ei jokaisen takana olekaan.-Tiedetään esimerkiksi, että naisvangit toimivat vesipiikoina, Pylkkö kommentoi vesipiikojen hahmoja.Aitoja yksittäisiä henkilöitä ovat esimerkiksi Viipurin läänin maaherra Johan Rosenhane, generalissimus Aleksandr Suvorov ja Lappeenrannan Uutisten perustaja C. G. Swan.Kriteerinä oli myös se, että kukin henkilö on ollut jollakin tavalla merkittävä Lappeenrannan historiassa.-Haluttiin tämä karjalan murteelle, ja Matti J. Kuronen auttoi kääntämään, Pylkkö lisää.Teatteri Tiimiltä tulee draamapätkiä, jotka esitetään yhteen menoon viisi kertaa päivän aikana. Lisäksi hahmot kuljeskelevat yleisön seassa rooleihinsa eläytyen.-Vaikka ollaan roolissa, ollaan läsnä. Yleisöön otetaan kontaktia, Pylkkö selittää.Matkailuoppaiden hahmot puolestaan esiintyvät lähinnä näytelmissä. Sikansa kadottanut Prudentia-leski juoksentelee kuitenkin yleisön joukossa. Muita oppaiden hahmoja nähdään kyllä paikan päällä näytelmien lomassa, mutta silloin he eivät varsinaisesti esiinny.-Luvassa on myös yllätyskohtaus, Lappeenrannan matkailuoppaiden puheenjohtaja Raili Leino sanoo arvoituksellisesti.Yleisö on melkoisen sekalainen seurakunta lapsineen, aikuisineen, päihtyneine juhlijoineen ja turisteineen. Tätä Pylkkö ei silti jännitä.-Huumoria ja leikkimielisyyttä mukana, kun kuljetaan täällä.Benjamin Düster-Düster on aikamoinen veijari, virnuilee roolissa nähtävä Janne Parkkila.Benjamin Düster oli lappeenrantalainen huijari ja seikkailija, joka tekeytyi milloin keneksikin, useimmiten silmäätekeväksi merkkihenkilöksi.Tästäkös velmu joutui tavan takaa hankaluuksiin. Helpointa oli huijata köyhää väestöä, jolla oli vähiten tietoa asioiden todellisesta laidasta. Sivistyneiden parissa oli oltava tarkempi, jotta vilunki ei olisi paljastunut.Suurimmassa huijauksessaan Düster tekeytyi Ruotsin kuolleeksi julistetuksi kuninkaaksi, Kaarle XII:ksi. Peluri jäi kuitenkin kiinni ja päätyi yli kymmeneksi vuodeksi vankilaan.-Düster paransi asemiaan huijauksillaan. Asema oikeuttaa, että joku huolehtii.-Rooli on hauska vetää. Pääsee keikaroimaan ja välillä revittelemään ihan kympillä, Parkkila iloitsee.Ruttomummo-Leskirouva pienen lapsen kanssa tuli kaupunkiin 1700-luvun alussa ja toi tietämättään ruton, ruttomummoa näyttelevä Marja Pylkkö selittää hahmonsa taustaa.Näytelmässä mummo saapuu lapsen kanssa paikalle ja ihmiset huomaavat hänen ihollaan inhottavan paiseen. Moinen on melkoinen kauhistelun paikka.Tervaräkäri myy leskirouvalle linjamenttia, jonka väittää auttavan vaivaan.-Räkäri on vähän tällainen huijari ja luihu mies, Pylkkö nauraa.Mummo on pitkälti fiktiota, mutta historiankirjat mainitsevat leskirouvan, joka toi ruton Lappeenrantaan. -Kolmasosa kaupungin väestöstä kuoli 1700-luvun alussa nälkään ja ruttoon.Ruttomummo on eristäytyvä ja aranpuoleinen hahmo. Hän kuitenkin ottaa mieluusti kantaa tapahtumiin.-Mukavinta roolissa on historian sanoma, vaikkei tämä hyvää historiaa olekaan.Aleksandr SuvorovGeneralissimus Aleksandr Suvorov saapui Lappeenrantaan vuonna 1791. Katariina Suuri määräsi hänet suunnittelemaan, rakentamaan ja korjailemaan Lappeenrannan linnoitusta. Vallit olivat suoja ja turva Ruotsin mahtia vastaan.Suvorov teki myös muita linnoitusrakennelmia Suomessa. Muun muassa Kärnäkosken linnoitus Savitaipaleella on miehen saavutuksia.Tämän lisäksi maineikas mies kävi voitokkaita taisteluita ainakin Puolassa ja Saksassa.-Hän ei hävinnyt yhtään sotaa, Marja Pylkkö sanoo kerrottavan.Venäläinen Suvorov tunnettiin erikoisista elämäntavoistaan. Hän nukkui heinävuoteella ja voimisteli joka aamu. Ruokailutottumuksetkin olivat omiaan.-Olen aika paljon Suvorovin näköinen, Pentti Laari hymyilee roolinsa takaa ja kiittelee, että näyttelemisen myötä pääsee tutkailemaan menneisyyttä.KUVATEKSTIKai SkyttäJanne Parkkilan mielestä Düsterin hahmoa on mukava esittää, koska ei tarvitse olla vakava – toisin kuin monia historiallisia hahmoja näytellessä. Pilkettä silmäkulmassa riittää.-?Tarina ei kerro, kuinka ruttomummo oli taudin saanut, kertoo Marja Pylkkö. Muualla Euroopassa jo 1300-luvulta lähtien mustat rotat levittivät ruttoa kirppujen välityksellä ihmiseen.Tiedetään, että Aleksandr Suvorov lahjoitti Lappeenrannan ortodoksiselle kirkolle 12:ta pyhää esittävän ikonin. Generalissimus soitti myös ortodoksikirkon kelloja. Suvorovina nähdään Pentti Laari.

Sade piti Linnoituksen yön juhlinnan kurissa alkuillasta.

Hannu OjalaPARIKKALA. Metsästysseurat palaavat Parikkalassa hirvijahtiin kahden taukovuoden jälkeen tänä syksynä.Kaksi vuotta sitten riistanhoitoyhdistyksen alueella toimivat 13 metsästysseuraa sopivat jättävänsä aseet kokonaan kaappeihin. Viime vuonna alueelle haettiin kahta lupaa, yksi myönnettiin.Nyt maakunnan pohjoiskärjessä tehdään rauhallista paluuta hirvijahtiin. Seuroille on myönnetty 32 lupaa, joista 18 on kohdennettu vasaluviksi.Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Ilkka Tiainen on tyytyväinen, että seurojen maltillinen linja on alkanut purra ja hirvikantaa on saatu vähän vanhemmaksi.— Ymmärrystä tilanteelle on ollut myös punkaharjulaisilla ja kesälahtelaisilla, sillä tämä vaatii tiimityötä.Paikallisen hirvikannan katoamiselle Tiainen löytää kolme syytä. Kantaa verotettiin liikaa, pedot ottivat osansa ja liikkuminen Venäjältä hiipui rajan pinnassa järjestettyjen metsästysten takia.Jahti myös kohdistettiin väärin. Tiaisen jälkiarvio on, että joitakin vuosia sitten ammuttiin liikaa tuottavia yksilöitä.Menneistä on opittu, ja alkavalla kaudella painotetaan valikoivaa metsästämistä. Metsästys kohdistuu vasoihin ja runsaan vuoden ikäisiin ”tappisarviin”.Parikkalan poikkeustila jatkuu Tiaisen mukaan vielä pari vuotta.— Unelmatilanne olisi, että saisimme Rautjärven, Parikkalan, Punkaharjun ja Kesälahden eteläosiin vahvan paikallisen hirvikannan. Hirvi ei tunne hallinnollisia rajoja. Kokonaisuutta pitää ajatella eläimen luontaisen elinpiirin kannalta.

Rauhan hotellioperaattori hakee vielä ravintola-ammattilaisia. Matkailukeskuksen ensimmäiset viikko-osakkeet on myyty.

Saimaan Muodostelmaluistelijat toimii Lappeenrannassa ja Imatralla. Uuden seuran alkutaival on sujunut suhteellisen kivuttomasti.

Viljelijät ovat vesiensuojelussa avainasemassa. Yhdessä Simpelejärven puolesta -hankkeessa etsitään myös hyviä kosteikkopaikkoja.

Anssi KemppinenNuori mies tankkaa rankkasateessa moottoripyörää Kilpisjärvellä. Tuuli on niin kova, että pyörää on pidettävä toisella kädellä kiinni, ettei se kaadu. Hän puskee eteenpäin Norjaan ensimmäiselle vuonolle. Sade loppuu kuin seinään ja on tyyni. Yöllä mies kuivaa vaatteita ja keittelee trangialla ruokaa. Silloin alempaan vuonolta kuuluu PUSSH!-Se oli valas. Se sukelsi ja nousi taas uudestaan puhaltamaan. Se oli todella hieno kokemus. Periaatteeni on, etten palaa samaa tietä takaisin, sanoo parikkalalainen Joonas Karhinen.Matkustaminen on Karhisen yksi intohimo. Hän on käynyt 16 maassa Euroopassa ja Aasiassa.Moottoripyöräily on Karhisen toinen intohimo. Keväällä hän kuitenkin myi vanhan rakkaan pyöränsä, kun hän alkoi kahden kaverinsa kanssa pyörittää Papinniemen leirintäaluetta kotikonnuillaan Parikkalan Uukuniemellä.-Piti saada rahaa, jotta voitiin ostaa kahvilaan myytäväksi kaljaa ja ruokaa.Karhisen mukaan kävijät ovat olleet tyytyväisiä palveluun. Omatekemät paistetut ahvenet ja biisonirullat ovat myös tehneet kauppaansa.Uudet parikymppiset yrittäjät ovat onnistuneet niin hyvin, että Karhinen pystyi taas ostamaan huokean enduron.Karhinen imi yrittäjähenkeä jo kotitilalta, jossa piti tehdä kaikkea työtä.-Jo 15-vuotiaana olin Niukkalan Salessa töissä ja tuntipalkka oli 5,25. Mutta silloin tiesin, että kauppajuttu on minun alani.Valkolakki tuli hankittua kauppakoulutuksen yhteydessä Lappeenrannassa, mutta täydellinen yrittäjyyden käytännön opiskelupaikka löytyi Jyväskylän ammattikorkeakoulun Tiimiakatemiasta.-Heti ensimmäisenä päivänä piti perustaa yritys. Sitten piti hankkia rahoitus. Tiimiakatemian opiskelijoista 97 prosentista tulee yrittäjiä.Sittemmin Karhinen on paistanut lettuja ja ahvenia toreilla, järjestänyt moottoripyörätapahtumaa ja myynyt lörtsyjä.Nyt Karhisella on neljä yritystä. Yksi yrityksistä on Ratkaisija Karhinen, joka toimii, kun ideaa ei pysty muiden omien firmojen kautta toteuttamaan.-Koulutin muun muassa pankkilaisia Facebookin käyttäjäksi, vaikka viikkoa ennen en ollut edes nettipalvelun käyttäjä.Karhinen myöntää, että hänellä on pientä ADHD:tä. Hän ei jaksa tehdä pitkään sellaista työtä, jossa istutaan tietokoneen ääressä. -Olen hösöttäjä ja luova tyyppi, mutta katson kokonaisuuksia. Ajattelen ehkä enemmän vasemmalla aivolohkolla.Karhisen aikomuksena on toimia kesät leirintäalueyrittäjänä Papinniemessä ja talvella tehdä yritystöitä muualla Suomessa sekä matkustella.Tammikuussa on vuorossa maailmanympärysmatka.KUVATEKSTIAnssi KemppinenJoonas Karhisen suunnitelmissa on kiertää Laatokka moottoripyörällä. Nyt hän keskittyy letun paistoon ja Papinniemen leirintäalueen pyörittämiseen.

Eniten kolareita sattuu Myttiönmäessä. Se mäki on niin surkea paikka, sanoo tietä päivittäin ajava rekkamies.Matti RiiheläSAVITAIPALE. Kuormineen yli 60 tonnia painavan rekan ohjaamosta valtatie 13 näyttää ilkeän kapealta ja mutkaiselta väylältä. Yllättäen yhdessä mutkassa tien kallistus vetää autoa täsmälleen väärään suuntaan.Kuljetusyrittäjä Veijo Kylliäinen lisää höyryä noin 650-hevosvoimaiseen koneeseen, kun rekka aloittaa pahamaineisen Myttiönmäen kipuamisen. Koivupuukuorman hän on käynyt noutamassa Ristiinasta ja sen suuntana on Imatran Kaukopää.Varhain aamulla hän on ehtinyt viemään jo yhden lastin samaa tietä. Savitaipaleella asuva Kylliäinen ajaa samaa valtatietä liki päivittäin.-Kun Savitaipaleelta johonkin lähtee, valtatielle on mentävä.LINKKITORNINMÄKENÄKINtunnetussa Savitaipaleen Myttiönmäessä on sattunut vuosien varrella paljon onnettomuuksia. Kylliäinen tietää niistä monta. Yhdessä niistä menehtyi hänen hyvä tuttavansa.Toisessa kolarissa mäessä talviliukkaalla linkkuun kääntynyt rekka kolhi kolmea vastaan tullutta autoa. Kukaan ei onneksi loukkaantunut. Vastaan tulleissa autoissa oli yhteensä seitsemän henkeä. Vähänkään kehnommalla tuurilla jälki olisi ollut paljon tuhoisampaa.-Se mäki on niin surkea paikka, Kylliäinen tuumii.Myttiönmäki, mutta myös monet muut valtatie 13:n kohdat luovat yllättäviä vaaran paikkoja tietä tuntemattomille kuljettajille.-Kaarrekaltevuudet eivät ole kohdillaan. On paikkoja, jotka pitää osata ajaa tai lähdet seikkailemaan, tien läpikotaisin tunteva Kylliäinen sanoo.KYLLIÄINEN on tehnyt autoilijan uraa ratin takana yli 40 vuoden ajan. Hän on itse onnistunut välttämään pahat kolarit. Kerran hänen oli paukautettava rekka pellolle pikkuautoa väistäessään, mutta se haveri sattui muualla kuin valtatie 13:lla.Lasti päällään nykyinen rekka on yli 22 metriä pitkä jättiläinen. Ohjaamo on korkealla ja pikkuautot ovat sen rinnalla nimensä mukaisesti pieniä.-Monet pelkäävät rekkoja, mutta meidän on pakko ajaa tälläkin tiellä kesät talvet.Kylliäinen on Savitaipaleen seudun ammattiautoilijoiden puheenjohtaja ja jäsen myös Kaakkois-Suomen kuljetusyrittäjien hallituksessa.Hän on ollut pistämässä liikkeelle Pro vt 13 -kansanliikettä, joka koettaa vauhdittaa tien parantamista.-Myttiönmäkeen olemme saaneet vaarallisen laskun merkin ja talviajaksi kuudenkympin nopeusrajoituksen. Seuraavaksi odotamme, että valtatien kunnostaminen alkaisi juuri tältä osuudelta.KUVATEKSTIMatti RiiheläKuljetusyrittäjä Veijo Kylliäiselle (oik.) valtatie 13 on tuttuakin tutumpi väylä. Kiesilän levikkeellä hän jutusteli kansanedustaja Reijo Tossavaisen kanssa tien parantamistarpeista.