Heli Tiusanen
Tuoreet mittaukset kielivät veden laadun pahenevasta syöksykierteestä Pien-Saimaalla. Poikkeuksellisen huonojen mittaustulosten takana ovat heikot kesätuulet, jotka eivät ole jaksaneet sekoittaa helteiden lämmittämää alusvettä.
-Alusveden poikkeuksellisen korkea lämpötila aiheutti kerrostuneisuutta ja voimisti bakteeritoimintaa. Tämän seurauksena alusvesi kärsi voimakkaasta happivajeesta, ja siitä liukeni runsaasti fosforia, toimitusjohtaja Pena Saukkonen Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimuksesta sanoo.
Heikentynyt veden laatu näkyi elokuun alun mittauksissa alusveden voimakkaana happivajeena, sameutena ja korkeina fosfori-, typpi-, sekä klorofyllipitoisuuksina. Fosfori-, typpi-, ja klorofylli rehevöittävät vesistöä.
Huonosta vedenlaadusta kertoivat myös koholla olevat väriarvot ja orgaaniset aineen pitoisuudet (COD).
Veden laatu vaihteli Pien-Saimaan eri osissa. Parhaat arvot mitattiin Taipalsaarentien itäpuolella ja Kopinsalmessa.
Kaupunginlahdella havaittiin runsaasti levää, ja mitatut pitoisuudet viittasivat rehevöitymiseen.
Lisäksi veden sähkönjohtavuus oli korkea, mistä voidaan päätellä, että alueelle on tullut joko sellujätevesiä tai ionisoivia aineita sisältäneitä hulevesiä.
-Todennäköisempää on, että kyseessä on Kaukaan sellujätevedet, sanoo Saukkonen.
Niemisenselällä veden laatu on yleensä hyvä. Nyt sielläkin vesi oli sameaa ja tummaa. Lisäksi COD- ja klorofyllipitoisuudet olivat korkeita ja alusvettä vaivasi happipula.
Maavedellä fosforipitoisuudet olivat harvinaisen korkeita.
Pien-Saimaan heikosta tilasta kertoo myös nielulevän poikkeuksellisen suuri esiintymä tänä kesänä. Nielulevä on sinänsä vaaratonta, mutta se värjää veden vihreäksi, sanoo ympäristöjohtaja Ilkka Räsänen.
-Nielulevä on loppukesästä saanut vallan vesistössä.
Projektikoordinaattori Raija Auran mukaan korkeat ravinnepitoisuudet ennustavat leväkukintoja. Levätuotanto vajoaa pohjaan kuollessaan ja hajotessaan kuluttaa sieltä happea.
Happivaje puolestaan vapauttaa fosforia pohjasedimentistä, joka edesauttaa uutta sinileväkasvua.
On mahdollista, että syksyn aikana tulee vielä sinileväkukintaa.
Saukkosen havainnon mukaan Merenlahdessa ja Jokilahdessa on jo kertynyt sinilevää rannoille vihreäksi matoksi.
Pien-Saimaan tilan parantamiseksi on käynnissä monenlaisia toimenpiteitä.
-Toimet vaativat pitkäjänteistä työskentelyä, sillä vesistö ei toivu nopeasti. Aikaa tarvitaan ainakin kymmenen vuotta. Pikaisesti voidaan tehdä ainoastaan mekaanisia ratkaisuja, kuten pumppausta. Se ei yksin riitä, sanoo Saukkonen.
Lappeenrannan kaupungin kehitysjohtaja Markku Heinonen kertoo, että kaupunginhallitus tekee esityksen pumppaamoihin liittyvistä toimenpiteistä lokakuussa. Hän toivoo, että Pien-Saimaan kunnostustoimenpiteisiin saadaan valtion apua.
-Muuten tilanne on haastava.
Heinonen ei usko, että Pien-Saimaan heikosta hapesta jatkuvasti kantautuvat uutiset vaikuttavat Lappeenrannan vetovoimaan matkailukaupunkina.
KUVATEKSTI
Mika Strandén
Kaupunginlahdella veden sähkönjohtavuus on mittausten mukaan korkea. Syynä ovat joko sellujätevedet tai hulevedet.
Heikentynyt veden laatu näkyy alusveden voimakkaana happivajeena, sameutena ja korkeina fosfori-, typpi-, sekä klorofyllipitoisuuksina. Kuvat ovat Tyysterniemen rannasta.
Pien-Saimaan
parantamistoimet
Maatalouden vesistökuormituksen vähentäminen Metsätalouden kuormituksen vähentäminen Haja-asutuksen jätevesihuollon vähentäminen Kosteikkojen rakentaminen Sunisenlahdelle Lisäveden johtaminen Suur-Saimaalta Pien-Saimaalle Hoitokalastuskokeiluhanke (Merenlahdella pyydetään rysällä pientä eläinplanktonia syöviä kaloja: särkeä, lahnaa ja pieniä ahvenia) Tehostettu tutkimusten ja selvitysten teko
Lähde: Ilkka Räsänen, ympäristötoimen johtaja