Kuukausi: syyskuu 2011

Ilkka PohjalainenLAPPEENRANTA. Läntinen Pien-Saimaa oli päättyneenä kesänä historiallisen huonossa kunnossa.Happi loppui Riutanselän syvänteissä 17. heinäkuuta, kertoi projektikoordinaattori Raija Aura Lappeenrannan seudun ympäristötoimesta. Vesikerrokset pyörähtivät jälleen 24. syyskuuta, ja happitasapaino parani. Samalla nousi kuitenkin pohjan ravinteita, kuten fosforia, levien syötäväksi.Levä sinänsä kuuluu sekin luontoon, mutta on oire jostakin.Järven ulkoisen kuormituksen vähentäminen on ainut pysyvä, joskin hidas keino parantaa järveä. Lisävedellä lantraaminen on nopea mutta kallis. Lisäveden johtamisen mahdollisuutta Suur-Saimaasta Pien-Saimaaseen on selvitetty Pien3D-nimisessä hankkeessa. Siinä on nyt päättynyt ympäristövaikutusten arviointi (YVA), josta tehty selostus oli kesän nähtävillä.Tutkijat arvioivat YVA-selostuksessa viiden vaihtoehdon vaikutukset. Vaihtoehdoista kolmessa pumpataan lisävettä, yhdessä ei tehdä mitään ja yhdessä parannetaan Pien-Saimaan tilaa muilla keinoin kuin lisävettä johtamalla.Varsinaisten vaihtoehtojen kylkiäisinä YVA-selostuksessa mainitaan mallinnuksessa mukana olleita lisävaihtoehtoja, joiden ympäristövaikutuksia ei ole tarpeeksi tutkittu. Niissäkin lisättäisiin Pien-Saimaan veden kiertoa ja Suur-Saimaan veden otossa mahdollisesti tyydyttäisiin Vehkataipaleen nykyiseen pumppaamoon.Varsinainen yhteysviranomaisen arvio Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta on luvattu täksi päiväksi. Tiistaina kokoontuva pumppaamo-ohjausryhmä valitsee suosikkinsa, ja rahoituspäätökset tekevät maksajat, eli valtio ja kunnat.— Meidän on valittava toteuttamiskelpoinen, järkevän hintainen suunnitelma, josta saadaan maksimihyöty. Samalla on turvattava puhdas vesi Lappeenrannan kaupungille sekä UPM-Kymmenelle, kertoi pumppaamohankeryhmän puheenjohtaja Marjut Sassi.— Rahoitusta kuitenkin lähdetään hakemaan, Sassi kertoi Pien-Saimaan suojeluyhdistykselle torstaina.— Hoitokalastus jatkuu täsmäiskuina esimerkiksi rysiä kierrättämällä, kertoi kalatalousneuvoja Vesa Tiitinen Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksesta.

Riina Nokso-KoivistoLappeenranta. Linnoituksen urheilutalo Lappeenrannassa peruskorjataan tulevaisuudessa mahdollisesti tapahtumakäyttöön.— Urheilutalosta voitaisiin saada tila, joka korvaa esimerkiksi Linnoituksen yössä käytetyt isot teltat. Peruskorjauksen jälkeen urheilutalossa olisi mahdollista järjestää erilaisia tapahtumia keleistä riippumatta, Lappeenrannan kaupungin kehitysjohtaja Markku Heinonen kertoo.Urheilutalossa on tällä hetkellä tenniskenttä ja muutamia muita, huomattavasti pienempiä tiloja.— Oheistilat ovat neliöiltään aika pieniä. Niihin voisi sijoittaa Linnoitukseen sopivaa kulttuurialan toimintaa.Toinen esille tullut vaihtoehto on, että urheilutaloon tehtäisiin isompi remontti niin, että se muuttuisi kulttuurialan yhdistysten ja luovan alan yritysten yhteiseksi toimitilaksi.— Tämä on kuitenkin epätodennäköistä, koska se olisi ratkaisuna vaikeampi ja kalliimpi toteuttaa. Kaupungin tilakeskus tekee parhaillaan urheilutalosta kuntoselvitystä. Vasta sen valmistuttua tiedetään, miten suuri investointi rakennuksen peruskorjaus on.— Vielä ensi vuoden talousarvioon urheilutalo ei tule, vaan asia siirtyy vuodelle 2013, Heinonen sanooUrheilutalon tulevaa käyttötarkoitusta on mietitty virkamiehistä koostuvassa Linnoitus 2016 -työryhmässä. Päättäviin elimiin asia tulee vasta, kun investointitarpeesta ja talon tulevasta käytöstä on tehty tarkemmat suunnitelmat.— Toistaiseksi missään ei ole tehty asiasta virallisempia linjauksia, on vain keskusteltu ja esitetty ideoita. Linnoitus 2016 -työryhmä oli yhtä mieltä siitä, että Linnoituksen tapahtumatoimintaa pitää vahvistaa, ja että urheilutalo voisi olla siihen hyvä paikka.KUVATEKSTIRiina Nokso-KoivistoErilaiset Lappeenrannan linnoituksessa järjestettävät yleisötapahtumat pääsevät näillä näkymin kiinteän katon alle toivottavasti jo lähivuosina.

Neuvottelut rakennusoikeuksista jatkuvat. Lemminkäinen on kiinnostunut korttelin kaikista kiinteistöistä. Ainakin Etelä-Karjalan Säästöpankki käy jo neuvotteluja eri ostajien kanssa.

Kosteusongelmat eivät hävinneet ongelmakohtien korjauksella. Tietyt opettajat oireilevat edelleen.

Saimaannorpan kanta on kasvanut tänä vuonna noin 20 yksilöllä.

Teksti: Heikki Sairanen, Kuvat: Janne Lehtonen, Mika Strandén, Kai Skyttä Kaukaan vaneritehdas valmistui vuonna 1926. Vanerista tehtiin teelaatikoita, rasioita, matkalaukkuja ja tuolinpohjia. 1960-luvulla se tuotti muun muassa laskettelusuksia ja Fighter- ja Comet -jääkiekkomailanvarsia. 1970-luvulla vanerista rakennettiin kaasulaivojen eriste-elementtejä. Kaukaalta oli peräisin myös lentopallokentän pohja vuoden 1977 MM-kisoihin Helsingin jäähallissa.1995: Kymmene-konserniin kuuluva Schauman Wood Oy keskittää vanerituotantoaan siten, että Viipurin vaneritehdas lopetetaan ja tuotanto keskitetään Kaukaalle. Samana vuonna alkaa Kaukaan vaneritehtaan laajennushanke.1996: Tehtaalle valmistuu noin 60 miljoonan markan investointi. Tehtaasta tulee laajennuksen ja uudistuksen jälkeen maailman johtava koivuvanerin valmistaja.1999: Lappeenrannassa liikkuu vahva huhu, jonka mukaan UPM-Kymmeneen kuuluvien Schauman Wood Oy:n ja Yhtyneet Sahat Oy:n yhdistämisen takia Kaukaan vaneritehdas jouduttaisiin lopettamaan. Onko huhussa mitään perää, kysytään Etelä-Saimaassa tehtaanjohtaja Raimo Pasaselta? -?Ei minkäänlaista perää.2003: Euroopan talousvaikeudet näkyvät suomalaisessa vaneriteollisuudessa. Kaukaan vaneritehdas joutuu lomauttamaan tehtaan 420 henkilöstä noin 300.2005: UPM investoi 4,5 miljoonaa euroa Kaukaan vaneritehtaan kehittämiseen. Investoinnin tavoitteena on varmistaa tehtaan kilpailukyky.2006: UPM saa historiansa suurimman vaneritilauksen Etelä-Koreasta. Yhtiö toimittaa vuosina 2006-2008 yli 120?000 kuutiometriä koivuvaneria Daewoon telakoille. Tilauksen arvo on yli 100 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria.15.4. 2009: Lappeenrannan Kaukaan vaneritehdas ajetaan kesäksi alas ja 320 työntekijää lomautetaan.29.9. 2009: UPM:n Kaukaan vaneritehdas Lappeenrannassa seisoo ainakin vuoden loppuun saakka. Tehtaan tuotantoa ei kannata käynnistää, koska tuotteille ei ole riittävästi kysyntää maailmalla.4.11. 2009: Kaukaan vanerille kuolinisku. UPM sulkee jo kuukausia seisoneen vaneritehtaan kokonaan. Työttömäksi jää yhteensä noin 310 ihmistä.12.1. 2010: Kaukaan vaneritehdas suljetaan lopullisesti.22.9. 2010: Lakkautettu vaneritehdas ei saa tyhjentyneisiin tiloihinsa CSC:n palvelinkeskusta.28.12. 2010: Vaneritehdas puretaan. Purkaminen maksaa yli miljoona euroa.29.9. 2010: PUM! UPM Kaukaan entisen vaneritehtaan korkea osa räjäytetään 29.9. kello 17.27.

Ensi kesäksi valmistuu koetalo. Jatkoa varten kaupunki valmistelee asemakaavaa. Matkailualueen elämyksellinen palveluskaala ulottuu kohta vetten päälle.

Väki virtaa työn perässä muualle eikä tilalle tule uusia asukkaita. Myös kuolleisuuden kasvu on syynä väestökatoon.

Elena Reshetkolla alkaa jo kymmenes kausi Catzissa, mutta mukana on monia uusia tulokkaita.

Jouko Järvinen pelaa vuoden tauon jälkeen Lappeenrannan NMKY:n takamiehenä. Namika sai hänestä tutun vahvistuksen, jonka maailmankuvaa vaihto-oppilasvuosi avarsi.