Tenho Tiilikainen
METSÄHALLITUKSEN tuoreen arvion mukaan saimaannorpan kannan koko on nyt noin 290 yksilöä. Norppakanta on kasvanut viime vuodesta noin 20 yksilöllä.
Metsähallituksen ylitarkastajan Tero Sipilän mukaan norppakannan kasvu on ollut vahvinta Savonlinnan ympärysvesillä Pihlajavedellä ja Haukivedellä.
-Muilla talvehtimisalueilla kannan muutokset ovat hyvin pieniä ja valitettavan usein jopa negatiivisia. Vaikka pieni ja hajanainen norppakanta on edelleen äärimmäisen uhanalainen, kannan kasvu lähes 20 norpalla viittaa suojelutoimien olevan oikean suuntaisia, Sipilä toteaa.
SUOJELUBIOLOGI Tuomo Kokkonen iloitsee norpan yhä vahvistuvasta kannasta Puumalan eteläpuoleisella Saimaalla. Suur-Saimaalla Kyläniemen eteläpuolella on jo useana vuotena syntynyt ainakin yksi poikanen. Kyläniemen pohjoispuolella Petraselän-Yöveden-alueella norppia lasketaan olevan yli kaksikymmentä.
-Voimakkain kanta on Pajusaarenselällä, Liittokivenselällä ja Petraselällä. Sinällään en tekisi liian suurta eroa Kyläniemen etelä- ja pohjoispuolisille alueille. Kyllähän se norppa pääsee halutessaan liikkumaan laajaltikin.
Ylitarkastaja Sipilä muistuttaa parinkymmenen vuoden takaisesta tilanteesta, jolloin Kyläniemen pohjoisenpuoleisilta vesiltä ennen Puumalaa syntyi vuosittain useimmiten vain muutama kuutti. Nyt luku on lähempänä kymmentä.
Eteläisen Saimaan norppakannan vahvistumiseen kuluu vielä aikaa suotuisissakin olosuhteissa vuosia. Kannan vahvistuminen vaatii myös sitä, että norppia siirtyisi Kyläniemen pohjoispuolelta niemen eteläpuolella oleville vesialueille.
-Tätä ei ole vielä tapahtunut ja näyttää siltä, että vahvistuneen kannan luontainen leviäminen on pääosaltaan suuntautunut Ruokovedelle ja Yövedelle, Sipilä sanoo.
KOKKOSEN ja Sipilän mielestä tehokkain tapa suojella saimaannorppakantaa on vähentää norppien ja ennen kaikkea kuuttien kuolemista kalaverkkoihin.
-Viime vuosina aikaansaatujen kalastusrajoitusten vaikutuksista saadaan vahvistus vasta muutaman vuoden seurannan jälkeen, Kokkonen sanoo.
Vuosina 2000-2009 kuutteja syntyi vuosittain keskimäärin 54 kappaletta. Saman aikaan norppia kuoli vuosittain keskimäärin 52.
-Vuodet eivät ole veljeksiä, marginaalit ovat todella pieniä, Sipilä muistuttaa.
Ilmaston muutoksesta johtuva pesimäolosuhteiden heikkeneminen on yksi tulevaisuuden uhka.
Joensuun yliopisto onkin käynnistänyt tutkimuksen, voidaanko norpan pesintää auttaa vähälumisina talvina tekopesillä, eli lumen keinotekoisella kinostamiselle potentiaalisille pesäluodoille ja saarien rantaan.
KUVATEKSTI
Ismo Marttinen
Norppakannan kehitys on mennyt hyvään suuntaan.
Saimaannorpan suojelutoimet
Metsähallitus vastaa saimaannorpan kannan seurannasta ja hoidosta.
Norppien lisääntymistulos ja kuolleisuus arvioidaan vuosittain.
Etelä-Savon ELY-keskus on vastannut syksystä 2010 alkaen vapaaehtoisten kalastusrajoitussopimusten solmimisesta osakaskuntien kanssa.
Asetukset kalastusrajoituksista saimaannorpan elinalueilla on annettu 2011, jotta saadaan katettua myös ne alueet, joilta kalastusosuuskunnat eivät ole solmineet sopimuksia.
Saimaan juoksutusstrategia huomioi norpan pesimisolosuhteet.
Norpan pesimäalueita on hankittu Metsähallitukselle tai pesimäalueille on perustettu yksityismaiden luonnonsuojelualueita.
Pesimisalueille asetetaan talviaikaisia maihinnousukieltoja.
Tavoitteena on 400 hylkeen kanta vuonna 2020.