Tenho Tiilikainen
ETELÄ-KARJALAN metsänhoitoyhdistyksen keräämän metsänhoitomaksun määrä on alentunut jo usean vuoden ajan.
Vielä vuonna 2003 yhdistys sai metsänhoitomaksua metsänomistajilta yli 710 000 euroa, vuonna 2008 rapiat 690 000, mutta viime vuonna enää runsaat 560 000 euroa. Tämän vuoden tilitykset ovat vielä tätäkin noin viidenneksen alhaisemmat.
Toiminnanjohtaja Markku Vaarion mukaan maksukertymän alenemiseen on kaksi perussyytä, yhdistyksen perimän hehtaarikohtaisen metsähoitomaksun tason pudottaminen sekä maksavien asiakkaiden väheneminen. Kertymässä näkyvät ennen kaikkea kuntafuusioiden vaikutukset.
Yhdistys sai aiemmin metsänhoitomaksua myös Ylämaan kunnan ja Joutsenon kaupungin omistamista metsähehtaareista. Näiden kuntien liityttyä Lappeenrantaan, maksut jäivät pois.
-Lappeenrannan kaupunki vastaa itse metsiensä hoidosta, eikä maksa metsänhoitomaksua. Sama tilanne on myös Imatran kaupungin kanssa, Vaario selvittää.
Jonkin verran tulokertymää alentaa myös metsätilojen pirstoutuminen. Alle neljän hehtaarin metsäpinta-alasta ei tarvitse maksaa metsänhoitomaksua. Metsänhoitomaksusta voi saada myös vapautuksen, jos metsänomistajalla on riittävän laaja palvelusopimus jonkun metsäyhtiön kanssa tilan metsien hoidosta ja tilalla on voimassa oleva metsäsuunnitelma.
ETELÄ-KARJALAN metsänhoitoyhdistyksen perimä metsänhoitoyhdistyksen hehtaarimaksu on eteläisen Suomen alhaisin. Maksu on nykyisin 1,70 euroa hehtaarilta.
-Etelä-Suomessa keskimääräinen hehtaarimaksu on yli kolme euroa.
Luumäen metsänhoitoyhdistyksessä hehtaarimaksu on tällä hetkellä 2,95 euroa ja Metsä-Saimaan mhy:ssä, johon muun muassa Savitaipale ja Suomenniemi kuuluvat 2,83 euroa.
Metsänhoitomaksukertymän aleneminen ei Vaarion mukaan horjuta Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen taloutta. Metsänhoitomaksut ovat noin 7 prosenttia yhdistyksen koko liikevaihdosta.
-Metsänhoitomaksuilla ei saa pyörittää liiketoimintaa, vaan maksujen tuotto on käytettävä muun muassa neuvontaan ja koulutukseen. Tietysti, jos lakisääteisen metsänhoitomaksun kerääminen loppuu, niin olisihan sillä vaikutusta meidän toimintaamme ja palvelujen hintatasoon, Vaario sanoo.
Hänen mukaansa valtaosa metsänomistajista pitää metsänhoitomaksua saamaansa palveluun verrattuna todella edullisena.
-Erään tutkimuksen mukaan yli puolet metsänomistajista olisi valmis maksamaan metsänhoitomaksun senkin jälkeen, vaikka se ei enää lakisääteisesti olisi pakollista.
KUVATEKSTI
Lukas Pearsall
Kuntafuusiot ovat leikanneet osan Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen kantorahatulosta, metsänhoitomaksun kertymästä.