Categories
Artikkelit

Turnaus toteuttaa yhä tavoitettaan

Anssi SilvennoinenLAPPEENRANTA. Saimaa-turnaukseen on osallistunut 35 vuoden aikana lukematon joukko juniorijalkapalloilijoita. Syksyisten hiekkakenttäpelien tarinoita muistelevat nykyisin yhtä lailla eläkeikää lähestyvät veteraanipalloilijat kuin 2000-luvun puolella syntyneet lapsetkin.Turnaus sai alkunsa, kun Palloliiton Saimaan piiri halusi pidentää juniorien syyskautta. Kun Lauritsalan Työväen Palloilijat suunnitteli samaan aikaan 30-vuotisjuhlaturnauksen järjestämistä, löivät seura ja piiri hynttyyt yhteen. Ensimmäinen Saimaa-turnaus pelattiin syksyllä 1976.Lisäpuhtia järjestelyt saivat, kun järjestäjien korviin kantautui tieto, että pääkaupunkiseudulla aiotaan järjestää kansainvälinen juniorijalkapalloturnaus saman vuoden kesänä. Se pelattiin, ja Helsinki Cup on sittemmin lunastanut paikkansa Suomen juniorijalkapalloilun merkkitapahtumana. Saimaa-turnaus on siten Suomen toiseksi vanhin lajissaan.SAIMAA-TURNAUKSEN synnytysprosessissa oli mukana koko joukko jalkapalloihmisiä, mutta Reino Pakarinen, Reijo Suikki, Ossi Kousa ja Juhani Peltonen kuuluivat energisimpien dynamoiden joukkoon.Turnausjärjestelyihin osallistui Saimaan piirin väki sekä LauTP:n ja Lappeenrannan Pallon talkoolaiset. LauTP hoiti järjestelyt Lauritsalan keskuskentällä ja entisen kauppalan puoleisilla kentillä. LaPan väki uurasti Kimpisellä ja länsipuolen kentillä.ALUSTA ASTI turnaus on toiminut lähtölaukauksena seuraavaan pelikauteen. Pelit pelattiin tulevan vuoden ikärajoilla heti syksystä 1976 lähtien.Yhä edelleen juniorien syyskautta pidentävän turnauksen mahdollistaa Kaakkois-Suomen piiritoimiston, lappeenrantalaisten jalkapalloseurojen ja Lappeenrannan Erotuomarikerhon yhteistyö.Jutun ja ohessa olevien muistelupalojen lähteenä on käytetty Antti Arposen toimittamaa ”Makeita voittoja, karvaita tappioita – Jalkapallon Saimaa-turnaus 1976-2000”-kirjaa.KUVATEKSTIEtelä-SaimaaLaPan juniorit painivat maalineduskahakassa tähän tapaan vuoden 1982 Saimaa-turnauksessa.Jari LitmanenJari Litmasen elämän ensimmäinen merkittävä jalkapalloturnaus oli vuoden 1980 lokakuussa järjestetty Saimaa-turnaus. 9-vuotiaan Litmasen edustama Lahden Reipas voitti kaikki ottelunsa. Joukkuekaverit kutsuivat kentän pienintä mutta taitavaa keskikentän rakentajaa nimellä ”Diego”.PuhakaisetLAUTP:n nykyinen valmennuspäällikkö Jyri Puhakainen nousi esiin kaikkien aikojen ensimmäisessä Saimaa-turnauksessa vuonna 1976. Hän teki viisi maalia, kun LauTP:n C-juniorijoukkue voitti Taipalsaaren Riennon 15-0. Jyrin isä Markku Puhakainen oli turnauksen järjestelyissä mukana alusta asti. Myös nuoremmat veljet Harri ja Saku tulivat aikanaan myös kentille.Mielenkiintoiset säätSyksyinen ajankohta on värittänyt Saimaa-turnauksen pelejä ja kenttiä vierustavia puita alusta asti. Viime vuosina lämpö ja pouta ovat hellineet turnausta, mutta sateet ja vilpoisat lämpötilat ovat tulleet aiemmin tutuiksi. Vuonna 1983 turnaus järjestettiin poikkeuksellisesti Mikkelissä, jossa järjestelyt sujuivat mainiosti, mutta avauspäivänä iskenyt räntäsade sai kentät hyvin huonoon kuntoon ja laski pelurien tunnelmaa.Katutappelu HakalissaVuonna 1986 Lauritsalan kouluihin majoittuneet vanhemmat juniorit ajautuivat monenlaisiin hankaluuksiin. Tikkurilan Palloseuran pelaajia joutui sairaalaan otettuaan katutappelussa yhteen paikallisten nuorten kanssa Hakalissa. TiPS:n junioripäällikön mukaan nujakassa käytettiin kettinkejä, pesäpallomailoja, halkoja, pulloja ja jopa lihakoukun tapaista laitetta. Yksi kotkalainen A-juniori vietiin putkaan juopumuksen ja häiriköinnin takia. Joukkueiden bussejakin rikottiin yöllä.Tytöt mukaanD-tyttöjen sarja otettiin Saimaa-turnaukseen mukaan vuonna 1994. Vuotta aiemmin Joutsenon Kullervon G-poikien joukkueessa pelasi menestyksekkäästi Piia Lallukka, joka eteni myöhemmin jääkiekossa naisten maajoukkuepelaajaksi.Parrakkaat junioritVuonna 1993 mielenkiintoa herätti C14-sarjassa kisannut viipurilainen joukkue, joka kylvetti Taipalsaaren Veikkoja 8-0. TsV:n pelaajat ja valmentajat ihmettelivät isokokoisia ja parrakkaita vastustajia. Tarkastuksessa todettiinkin viipurilaisten pelaajien olevan kaksi kolme vuotta yli-ikäisiä kyseiseen sarjaan. Joukkue oli ilmeisesti päätynyt väärään sarjaan ilmoittautumisvaiheessa sattuneen erehdyksen vuoksi.Tulevia kiekkotähtiäLappeenrannan Pallon B-juniorijoukkueen sähäkästi liikkunut nuori pelimies herätti huomiota ensimmäisessä Saimaa-turnauksessa vuonna 1976. Petri Skriko opittiin myöhemmin tuntemaan liukasliikkeisenä NHL-jääkiekkoilijana. SaiPan nykyisestä liigajoukkueesta Anssi Löfman oli mukana voittamassa Saimaa-turnauksen C-juniorien sarjaa vuonna 2000 Rakuunat East-joukkueessa, jonka pelureista Niko Pyyhtiä pyrkii parhaillaan nostamaan PEPO:n miehiä takaisin kakkosen tasolle.



Categories
Artikkelit

Asiantuntijat ihmettelevät Ruokolahden vuorohoitomallia

Ruokolahden kunta on sitonut omassa kunnassa antamansa lasten vuorohoidon yhden perheen aikatauluihin. Kunnallisoikeuden asiantuntijan mielestä käytäntö näyttää laittomalta. Aluehallintovirasto kiinnostui tapauksesta.Teemu SaintulaRUOKOLAHTI. Kunnallisoikeuden asiantuntijan mielestä Ruokolahden kunta on menetellyt erittäin kyseenalaisesti vuorohoitonsa järjestämisessä. Ruokolahden kunta otti syyskuun alussa käyttöön kummallisen vuorohoitomallin.Kunta antoi yhden perheen lapsille mahdollisuuden yö- ja viikonloppuhoitoon omassa kunnassa. Muut vuorohoitoa tarvitsevat perheet valittivat asiasta. Valituksen jälkeen muut perheet saivat saman oikeuden, mutta vain tämän yhden perheen vanhempien työvuoron mukaan.-Tämä käytäntö näyttäisi rikkovan perustuslain turvaa jokaisen oikeudesta riittäviin sosiaalipalveluihin, pohtii Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun kunnallisoikeuden lehtori ja hallintotieteiden tohtori Asko Uoti.Kunta on hoitanut vuorohoitoaan vuoden ajan ostopalveluna Imatran Vuoksenniskalla. Kunta teki poikkeuksen yhden perheen kohdalla, koska Vuoksenniskan vuoropäiväkoti ilmoitti, ettei heillä ole tilaa tämän perheen lapsille. Syynä oli perheen lasten muita suurempi vuorohoidon tarve.Uotin mielestä tämä ei oikeuta kohtelemaan vuorohoitolaisia Ruokolahdella eri tavalla.-Yhdenvertaisuusperiaatetta pitää kunnioittaa kunnallisia palveluita järjestettäessä.Poikkeuksen saaneen perheen vanhemmat työskentelevät Stora Enson Kaukopään tehtaiden viitosvuorossa.Etelä-Suomen aluehallintoviraston (AVI) sosiaalihuollon ylitarkastaja Ilpo Karonen pitää tapausta erikoisena ja aikoo nyt puuttua siihen. Ylitarkastaja ei vielä sano enempää.-Haluan tutustua yksityiskohtiin.VUOROHOITO oli Ruokolahdella kesällä 2010 tehtyyn Salosaaren päiväkodin remonttiin saakka.Vanhempien mielestä kunta lupasi palauttaa vuorohoidon remontin jälkeen. Varhaiskasvatuspäällikkö Anna Lankinen sanoo lähettäneensä tiedotteen vanhemmille toukokuussa. Tiedotteessa Lankinen kertoi kunnan katsovan vuorohoidossa olevien lasten määrää, ja kunnan tekevän asiassa päätöksiä elokuussa.Sivistyslautakunnan puheenjohtaja Mirja Henttonen (kesk.) toteaa, että remontin jälkeen parhaaksi vaihtoehdoksi katsottiin ostosopimus Imatran kaupungin kanssa. Syy oli vuorohoidon tarpeen vähäisyys Ruokolahdella. Lankisen ja vanhempien käsitykset vuorohoitoa Ruokolahdella tarvitsevien määrästä poikkeavat toisistaan.Moni vanhempi ei ole vienyt lastaan Vuoksenniskalle periaatteesta tai mahdottomien aikataulujen vuoksi.RUOKOLAHDEN kunnanjohtajan Antti Pätilän mukaan nykyiset ratkaisut ovat halpoja ja järkeviä.-Emme toimi täällä pelkästään lakikirjan kanssa.Pätilän mukaan vuorohoitopalvelua voitaisiin Ruokolahdella antaa kuten aiemminkin, jos kunta esimerkiksi voisi korottaa veroäyriä prosentin tai puolitoista.Sivistyslautakunta päätti maanantaina, että vuorohoidon tarve kunnassa selvitetään jälleen kerran. Lankisen mukaan kunta jatkaa kunnallisoikeuden asiantuntijan pohdiskeluista huolimatta nykyisillä käytännöillä ainakin kunnan oman selvityksen valmistumiseen saakka.Kaikki ovat yhdenvertaisiaIhmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.Julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä.Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu.Lähde: Suomen perustuslaki.Yli vuoden kiistelyRuokolahden kunta siirsi vuorohoidon Ruokolahden Salosaaresta vähäisen vuorohoitotarpeen vuoksi Imatran Vuoksenniskalle syksyllä 2010.Vanhempien mielestä tarve ei ole vähäinen.Kunta on tarjonnut tämän vuoden syyskuun alusta yhden perheen lapsille vuorohoitoa Ruokolahdella. Perheen vanhemmat työskentelevät Stora Enson Kaukopään tehtaiden viitosvuorossa.Muut vanhemmat halusivat saman oikeuden.Kunta antoi muillekin mahdollisuuden vuorohoitoon Ruokolahdella, mutta vain Kaukopään tehtaiden viitosvuoron aikataulujen mukaan.Lähteet: Sivistyslautakunnan puheenjohtaja Mirja Henttonen, varhaiskasvatuspäällikkö Anna Lankinen, Etelä-Saimaan arkisto sekä lasten vanhemmat Pia Jaatinen ja Susanna Riikonen.