Kuutostie
Tie on luokitukseltaan nelikaistainen sekaliikennetie, jolla nopeusrajoitus on sata kilometriä tunnissa. Toisin kuin moottoritietä sekaliikennetietä voivat käyttää myös hitaammat ajoneuvot kuten traktorit.
Kuutostien parantamisen kustannukset ovat noin 177 miljoonaa euroa.
Melusuojauksia on 22 kilometriä, pohjavesisuojauksia yli kymmenen kilometriä, riista-aitaa 35 kilometriä, keskikaide tai keskialue koko matkalle, tievalaistus koko matkalle, Kuutostiestä erillään oleva kevyen liikenteen väylästö täydennetään koko matkalle.
Lähde: Liikennevirasto
Suomen suurin tiehanke
Kuutostie oli käynnistyessään Suomen suurin meneillään oleva tiehanke. Kuutostien eteläpään levennyksen rakentaneen työyhteenliittymän projekti-insinööri Marja Mattinen sanoo, että työtä oli paljon, onneksi tekijöitä myös.
– Työ eteni rivakasti. Työyhteenliittymälle se oli haastava homma, mutta meillä oli todella hyvä yhteishenki. Välillä kyllä lenteli ärräpäitä, mutta kaikilla oli kristallinkirkkaana ajatuksena, mitä ollaan tekemässä ja mikä oli aikataulu.
Rakentaminen vilkkaan liikenteen seassa sujui hyvin.
– Mitään suurempia onnettomuuksia ei tapahtunut. Aineksia olisi ollut todella vakaviinkin työtapaturmiin liikenteen keskellä, mutta kaikilta vältyttiin.
Nyt projekti-insinööri Marja Mattinen ajelee ylpeänä Kuutostiellä. Jotkut yksityiskohdat tulevat mieleen väkisinkin.
– Monta kertaa olen ajatellut, että tuossa oli kiertotie ja tuossa kiertotien sauma ja tuossa meni kaapeli poikki.
Kuutostien rakentaminen oli Mattisen mukaan perusrakentamista. Sen lisäksi se oli mielenkiintoista, erilaista ja kiireistä.
– Olin ollut mukana pienemmissä urakoissa, mutta Kuutostiellä kaikki oli niin valtavan isoa.
Kuutostien remontti ei ollut projekti-insinööri Marja Mattisen mukaan pikkunäpertelyä. Rakentamisessa kaivettiin, louhittiin, murskattiin ja liikuteltiin valtava määrä maa-ainesta.
Aineksia olisi ollut todella vakaviinkin työtapaturmiin liikenteen keskellä, mutta kaikilta vältyttiin.
Marja Mattinen
Kun liikenne kasvaa,
kasvaa myös liikennemelu.
Jarmo Lahtinen
Meluntorjunta
herättää huolta
Liikennevirasto ja ELY-keskus alkavat loppuvuodesta 2011 selvittää, millaiselle alueelle liikennemelu Kuutostien ympäristössä leviää.
Muun muassa Lappeenrannan Tirilässä meluntorjunta herättää huolta. Tirilän kohdalla on neljä metriä korkea meluvalli. Kaupunginosayhdistyksen puheenjohtaja Jarmo Lahtisen mukaan siihen olisi haluttu kuuden metrin valli.
– Se auttaisi enemmän. Nyt esimerkiksi Tirilänkadun päässä on selvä aukko. Vaikka siinä on neljän metrin valli, kyllä sieltä melu pääsee leviämään asutuksen keskelle rinteessä.
– Mutta voihan olla, että tilanne paranee jatkossa, kun istutukset ja puusto kasvaa.
Nykyään Kuutostiellä halkoo Etelä-Karjalaa vilkkaimmillaan 15?000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikenneviraston ennusteissa liikenne kasvaa tulevaisuudessa yli 20?000 ajoneuvoon vuorokaudessa.
– Siinä on aikamoinen kasvu. Kun liikenne kasvaa, kasvaa myös liikennemelu.
Kuutostie kaikkinensa on Jarmo Lahtisen mukaan kuitenkin erinomainen hanke.
– Vielä kun olisivat tehneet kevyen liikenteen alikulkutunnelin Tirilänkadun päästä Eteläkadulle. Koululaisille se olisi ollut hyvä oikotie.
Tirilän asukasyhdistyksen puheenjohtaja Jarmo Lahtinen toivoo, että meluvallit toimivat ja lähimmät tienvarren asuinalueet suojataan melulta mahdollisimman hyvin.
Kuutostien liittymät aatelia
Joutsenossa asuva Marja Maltolahti kiittää Kuutostien eritasoliittymiä. Hänen mukaansa ne ovat parantaneet liikenneturvallisuutta tuntuvasti.
– Erityisesti Selkäharjun eritasoliittymä on hyvä, hän toteaa.
– Ennen vanhaan siinä oli aina oma jännitysmomenttinsa, kun Mikkelintieltä kääntyi Lappeenrantaan. Ei oikein aina tiennyt, mihin välikköön siinä ehtisi.
– Mutta hyvät ovat liittymät myös meillä Joutsenossa. Myös maisemointi on onnistunut hyvin, ja valaistus toimii.
YIT Teollisuudessa sihteerinä työskentelevä Marja Maltolahti ajoi päivittäin Joutsenosta Lappeenrantaan tieurakan alussa. Tietyömaa ei häirinnyt, kun asenne oli kohdallaan. Pari vuotta sitten Maltolahden työpiste vaihtui Lappeenrannasta Joutsenoon. Nyt työmatka on niin lyhyt, että se menee kävellenkin.
– Muutaman kerran viikossa käyn Lappeenrannassa, ja Kuutostietä pitkin on suorastaan ilo ajella.
– Liikenne sujuu hyvin ja sukkelasti pääsee ajamaan, kun suuntaan ja toiseen on kaksi kaistaa.
Maltolahti tietää, että kahtena seuraavana kesänä nelikaistatie saa vielä loppusilauksen.
– En keksi mitään sellaista, mikä vielä voisi parantaa Kuutostien ilmettä.
Kuutostietä on mukava losottaa menemään. Marja Maltolahti ajaa nopeasti Joutsenosta Lappeenrantaan.
En keksi mitään sellaista, mikä vielä
voisi parantaa Kuutostien ilmettä.
Marja Maltolahti