Seija Hackman
Yksin asuminen yleistyy vauhdilla Etelä-Karjalassakin. Enemmän kuin neljä kymmenestä maakunnan kotitaloudesta oli vuoden lopussa yhden hengen huusholleja. Kaikkiaan yksin jääkaappiaan hallitsi maakunnassa viime vuoden lopussa 28 599 ihmistä.
Yhden hengen talouksien osuus kaikista talouksista on Etelä-Karjalassa suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Yksineläjien osuus kasvaa kaikissa alueen kunnissa.
Alueen sinkkukaupunki on Imatra, jonka kotitalouksista 45,3 prosenttia on yksinelävien talouksia. Lappeenrannassa osuus on 44,2 prosenttia ja koko maakunnassa keskimäärin 43,2 prosenttia.
Vähiten sinkkutalouksia on Etelä-Karjalan kunnista Taipalsaarella, 28,6 prosenttia. Keskimääräisistä luvuista poikkeaa myös Lemi, jossa yhden hengen talouksia on 33,4 prosenttia.
Kaikkiaan yli miljoona suomalaista asuu yhden hengen taloudessa. Helsingissä kotitalouksista jo yli puolet on sinkkutalouksia. Sama trendi näkyy kaikissa Euroopan pääkaupungeissa.
Maakunnissa, myös Etelä-Karjalassa, sinkkuus on paljolti erinäköistä kuin pääkaupungissa.
-Aina on syytä muistaa, että tyypillisin sinkkutalous on tänä päivänä vanhus. Mutta mitä ulommas kaupungeista mennään, sitä enemmän yksinasujissa on vanhempia ikäryhmiä, koska väestörakenne on sen suuntainen, tutkija Anneli Miettinen Väestöliitosta huomauttaa.
Tilastot Etelä-Karjalan osalta todistavat tutkijan sanat: täällä yksin eläjistä tuntuvasti yli kolmannes, yhteensä 10 650 eteläkarjalaista, on yli 65-vuotiaita, ja heistä yli kaksi kolmannesta on naisia.
Alle 24-vuotiaita Etelä-Karjalan sinkuista on vain 2 663, ja alle 34-vuotiaitakin yhteensä vain reilut 6 000.
Mielenkiintoinen on maakunnan nuorien sinkkujen sukupuolijakauma: alle 34-vuotiaista yksineläjistä liki kaksi kolmannesta on miehiä, 25-34-vuotiaiden joukossa jopa reilusti yli kaksi kolmannesta.
Miesvoittoinen on Etelä-Karjalassa myös nuorempaan keski-ikään sijoittuvien yksinasujien joukko. Se ei hämmästytä tutkijaa.
-Haja-asutusalueella aika tyypillinen sinkkutalous voi olla keski-ikäisen miehen talous, Miettinen sanoo.
Väen vanhenemisen lisäksi sinkkutalouksien lisääntymiseen vaikuttaa ihmisten vaurastuminen.
-Meillä on mahdollista se mikä kaikkialla ei ole, kuten että opiskelijat voivat asua omassa taloudessaan, ja usein kestää tovin ennen kuin kumppani löytyy, Anneli Miettinen toteaa.
Varallisuus mahdollistaa osaltaan myös erot. Keski-ikäisten ”uussinkkutaloudet” ovatkin Miettisen mukaan yksi kasvava sinkkuryhmä.
Asuntojen tarve kasvaa
Suomessa oli vuoden 2010 lopulla yhteensä 2 537 000 asuntokuntaa. Määrä lisääntyi edellisvuodesta 20 000 asuntokunnalla.
Yksinasuvien määrä kasvoi 15 000:lla ja kahden hengen asuntokuntien määrä 6 000 asuntokunnalla. Vähintään kolmen henkilön asuntokuntien määrä väheni noin tuhannella.
Suomessa on EU-maista suhteellisesti eniten lapsettomien sinkkunaisten kotitalouksia. Myös sinkkumiesten kotitalouksia on Suomessa selvästi EU-keskiarvoa enemmän.
Suomessa oli vuoden 2010 lopussa 1 455 000 perhettä. Määrä kasvoi edellisvuodesta 4 600 perheellä. Perheisiin kuului 76 prosenttia väestöstä. Vuonna 1990 perheisiin kuului vielä 82 prosenttia väestöstä.
Lähteet: Tilastokeskus, Eurostat