Categories
Artikkelit

Lauri Tyrmin pihapiiristä löytyi venäläinen tykinkuula

Maaseudun merkkipaalut -hanke on saanut Jorma Tyrmiltä useita erilaisia tarinoita. Vanhimmat sukulaisten tallentamat tarinat ulottuvat 1860-luvun puolelle.

Heli Rautanen

Joutseno. Lappeenrantalainen Jorma Tyrmi pitelee kädessään Suomen sodan aikaista venäläistä tykinkuulaa. Kuula löytyi pellon reunalta Tyrmin isän talon liepeiltä vuonna 1996.

Lauri Tyrmi oli rakentanut talon muinaisen Saimaan rantatörmälle vanhan tienpohjan päälle Joutsenon Karsturantaan 1960-luvun alkupuolella. Samaista pengertä myöten oli pari sataa vuotta aiemmin kulkenut tie Lappeenrannan linnoituksesta Savonlinnan Olavinlinnaan.

-Isä näki maasta nousevan pyöreän kiven ja potkaisi sitä. Näkyviin nousi tykinkuula. Turun linnan sotahistorian tutkija totesi kuulan olevan venäläistä alkuperää Suomen sodan ajalta 1808-09.

Koska alueella ei ole tiettävästi käyty taisteluja, ovat venäläiset todennäköisesti kuljettaneet tietä pitkin tykkejä ja sotatarvikkeita Savonlinnaan, ja kuula on saattanut pudonnut kyydistä.

Tyrmin suvun vaiheet Joutsenossa ulottuvat aina 1500-luvulle. Isoisä Antti eli liki 90-vuotiaaksi, ja hän oli kiertokoululaisen kirjoitustaidolla vanhoilla päivillään tallentanut muutamia rivejä isänsä Juhon kertomuksia lapsuudestaan.

Juho Tyrmi oli syntynyt vuonna 1862. Hänen isänsä kuoli pojan ollessa vain kuusivuotias.

-Antti kirjoitti, että Juho oli kertomansa mukaan joutunut välillä turvautumaan naapureiden ruoka-apuun ja sai joskus leivän painikkeeksi kalan suolavettä.

Vastaavasti Jorma Tyrmi on tallentanut isänsä Laurin ja setänsä Eeron tarinoita heidän lapsuudestaan 1930-luvulla Joutsenon Karsturannassa.

Pieniä poikia ihmetytti kotipaikan vastakkaiselta rannalta Kolarinlahden takaa Kaskimaan talosta kantautunut uutinen. Talon isännällä Eemeli Kaskimaalla oli apina.

Koko kylänväki tuli sankoin joukoin ihmettelemään Kaskimaalla olevaa apinaa. Apina oli laitettu katiskaan. Jorma Tyrmi uskoo, että apina olikin marakatti, joka oli ehkä karannut Honkalahdessa käyneestä sirkuksesta tai tivolista.

-Todennäköisesti karkuri palautettiin omistajalleen ihmettelyjen jälkeen.

Omasta lapsuudestaan Jorma Tyrmi kertoo joulun aikaan läheisesti liittyvän tarinan. Jorman veli Esa piti eläimistä ja kävi lähes päivittäin Tapiolan emäntäkoululla lehmiä ja sikoja katsomassa.

Eräänä päivänä Esa toi tullessaan pienen vaivaisen porsaan, joka olisi joutunut lopetettavaksi. Porsaalle tehtiin pihalle oma karsina.

Lähellä joulua poikien tullessa koulusta oli talon takana oleva lahtipenkki karvoja täynnä, eikä sikaa näkynyt missään.

-On varmasti ollut kova paikka veljelle, kun lemmikkipossusta oli vain karvat jäljellä. Sitä en muista, söikö veli sinä jouluna kinkkua.

KUVATEKSTI

Tuuli Truhponen

Suomen sodan aikainen venäläinen tykinkuula löytyi Jorma Tyrmin isän kodin läheltä Joutsenon Karsturannasta. Painoa kuulalla on 2,45 kiloa. -?Kuula oli vain vähän ruosteinen löydettäessä, kertoo Jorma Tyrmi.

Heini Kähkönen toivoo

lisää arkipäivän kuvauksia

Heli Rautanen

Eteläkarjalaisia paikkaan liittyviä tarinoita on kerätty Maaseudun merkkipaalut -hankkeessa.

Erityisesti toivottiin tavallisten ihmisten arkikokemuksia, muistoja ja tarinoita. Tarinoita on tähän mennessä tullut alle 20.

-?Paikkaan ja henkilöön liittyviä arkipäivän kuvauksia olisi voinut tulla enemmänkin, miettii Heini Kähkönen Lappeenrannan teknillisen yliopiston Etelä-Karjala-instituutista.

Kähkönen kannustaakin eteläkarjalaisia lähettämään lisää tarinoita vielä tämän vuoden puolella ja ensi vuoden alussa.

Tarinoiden kerääminen, dokumentointi ja analysointi on olennainen osa hankkeen kulttuuriperinnön tallentamista.

-?Uskon, että siinä onnistumme hyvin.

Hankkeen työntekijät ovat käyneet myös keräämässä tarinoita koulujen oppilailta. Lisäksi tarinoita on poimittu kotiseutukirjoista ja haastateltu kotiseutuaktiiveja.

-?Kotiseutuihmiset ovat kierrättäneet minua ja kertoneet tarinoita eri paikoista, toteaa Kähkönen.

Kerätyt tarinat kootaan tarinaoppaaksi. Ensi kesänä ilmestyvää julkaisua on tarkoitus hyödyntää myös matkailussa. Suomen lisäksi tarinat kerrotaan englanniksi ja venäjäksi.

-?Ideana on luoda sisältöä eteläkarjalaisille ihmisille ja matkailijoille. Tarinoiden avulla on mahdollista herättää henkiin paikkoja ja tuoda uusia kohteita esille tutussa ympäristössä.

Tarinoita on jo nyt mahdollista käydä lukemassa blogissa. Blogissa on myös ajantasaista tietoa hankkeen etenemisestä www.tarinaikkuna.blogspot.com.

Kirjoittaja:
Heli Rautanen