Tenho Tiilikainen
IMATRA. Ensimmäiset koeajot Stora Enson Imatran tehtaiden mikrokuitusellun koelaitoksessa ovat onnistuneet lupauksia herättävästi. Koeajoihin päästiin vähän ennen joulua.
Noin 10 miljoonaa euroa maksaneen koelaitoksen rakentaminen käynnistyi kesällä. Laitos on lopetetun paperikone 8:n ja kartonkikone 4:n ”välimaastossa”.
Mikrokuitusellu ei sinällään ole uusi keksintö. Periaate tavallisen sellun pilkkomiseksi tuhannes- ja taas tuhannesosiin kehitettiin Kanadassa jo 1980-luvulla. Ongelmaksi muodostui menetelmän valtava energiantarve. Yhden mikrokuitusellutonnin valmistamiseen tarvittiin energiaa 30?000 kilowattituntia.
-Nyt energiakustannuksia on alkuaikoihin verrattuna pystytty alentamaan yli 95 prosenttia. Tämä on iso potentiaalinen harppaus, kehitysinsinööri Henri Kastinen Stora Enson tutkimuskeskuksesta sanoo.
Mikrokuitusellua voidaan valmistaa tavanomaista sellua pilkkomalla joko kemiallisesti tai mekaanisesti. Imatran tehtailla käytössä on näiden tapojen yhdistelmä. Tämän tarkemmin Kaistinen ei kuitenkaan halua teknisiä yksityiskohtia paljastaa.
Ainakin vielä koeajoissa mikrokuitusellu on valmistettu neitseellisestä puukuidusta, valtaosaltaan koivusta. Kaistisen mukaan valmistus on mahdollista myös havusellusta sekä kierrätyskuiduista.
-Niissä tarvitaan vähän erilaista tekniikkaa, jota myös tutkimme.
KUN PERINTEISTÄ sellua pilkotaan yhä pienemmiksi ja pienemmiksi mikrohiukkasiksi paranevat muun muassa selluloosan lujuusominaisuudet. Käytännössä esimerkiksi kartongin valmistuksessa lopputuotteen paino kevenee ja raaka-aineen tarve vähenee samoilla kartongin lujuusominaisuuksilla. Jossakin tulevaisuudessa kangastelee ajatus siitä, että nestepakkauskartongeissa ei tarvitse enää käyttää perinteistä suojamuovia.
-Uskomme, että pääsemme täysimittaiseen tuotantoon ja mikrokuitusellun käytön testaamiseen kartongintuotannossa ensi vuoden maaliskuun loppuun mennessä, Imatran tehtaiden tehtaanjohtaja Marko Pekkola sanoo.
Hän uskoo, että mikrokuitusellun valmistus on asia, joka ennestään vahvistaa Imatran tehtaiden asemaa maailmanlaajuisesti ja erityisesti yhtiön sisällä.
-Meitä tietysti kiinnostaa ensisijaisesti se, miten voimme hyödyntää mikrokuitusellua omissa tuotteissamme, erityisesti kartongin ja paperin valmistuksessa. Tämän lisäksi mikrokuitusellulle on valtavan suuret käyttömahdollisuudet tehtaan aitojen ulkopuolella erilaisissa muissa tuotteissa, Pekkola visioi.
-Yksi pitkän tähtäimen tavoite on se, että mikrokuitusellulla voidaan korvata muovin ja sitä kautta myös fossiilisten raaka-aineiden käyttöä, Kastinen kertoo.
KUVATEKSTI
Kai Skyttä
Kehitysinsinööri Henri Kastisen kädessä on mikrokuitusellun pala, joka on kova kuin kivi.
Mikrokuitusellu
Käytetään myös nimiä nanokuitusellu tai fibrilliselluloosa.
Mikrokuitusellua saadaan kun tavallista selluloosaa (C6H10O5) pilkotaan pienemmiksi ja pienemmiksi (mikro on miljoonasosa).
Imatran koelaitos on maksanut noin 10 miljoonaa euroa.
Laitoksen tuotantokapasiteetti riittää noin 100 000 kartonkitonnin tarpeisiin.
Mikrokuitusellu voi korvata osittain esimerkiksi nestepakkauskartongeissa käytettäviä muovipäällysteitä.
Mikrokuitusellu on tavallista selluloosaa monin verroin kestävämpää ja kevyempää.