Jyrki Nuottimäki
SAHAYRITYSTEN lähitulevaisuuden näkyvät ovat nyt yhtä lyhyitä kuin sahan tilauskanta. Ruokolahtelaisen Pellisen Saha Oy:n yrittäjä Heikki Pellinen sanoo, että vuoden alusta saha pyörii täydellä kapasiteetilla 34 kuukautta, mutta sen jälkeistä tilannetta on vaikea arvioida.
Ostajat ovat varovaisia ja toimivat lyhyellä syklillä. Se näkyy myös meidän toiminnassa.
Suomen sahat -yhdistyksen toimitusjohtaja Kari Merivuori arvio pienten ja keskisuurten sahojen suhdannenäkymiä samalla tavalla.
Sahatavaran tilauskannat ovat selvästi lyhentyneet, eikä markkinoilla näy suurta imua. Yleiset talousnäkymät eivät ole erityisen hyviä, mikä näkyy taantuvana kehityksenä rakentamisessa. Huolestuttavalta näyttää, mutta silti tavarat ovat kulkeneet koko syksyn yllättävän hyvin, vaikka tilauskannat ovat olleet mahdottoman lyhyet.
Merivuori toivoo, että toimialalla jo käynnistetyt tuotannon supistukset riittävät, eikä tilanne enää siitä pahenisi.
Jo nyt voi sanoa, että sahojen viimeinen vuosineljännes kääntyy selvästi tappiolle.
PELLISEN SAHAN toimitukset kotimaahan ja vientiin ovat olleet pienempiä kuin vuosi sitten. Heikki Pellisen mukaan nyt pitää totutella epävarmuuteen, ja elää isosti tulevia ennustelematta, koska tilauskanta voi muuttua hyvin nopeasti.
Pellinen sahaa koivua, ja raaka-aineen saatavuus on ollut hyvä. Kotimaista koivutukkia riittää ja hinta on ollut suunnilleen sama kuin viime vuonna.
Puuvarannot ovat kunnossa myös lappeenrantalaisen Kartiopuu Oy:n kentillä.
Saha toimittaa parrua, ja käytännössä lähes koko tuotanto menee Pohjois-Afrikan maihin.
Erikoissahatavaran kauppa tuntuu taas käyvän alueen levottomuuksien jälkeen, jolloin parrulaivat joutuivat odottelemaan merellä pitkiä aikoja satamaan pääsyä.
Juuri nyt emme sahaa yhtään mitään, kun meillä ei ole sähköä myrskyn jäljiltä. Sahattavaa olisi, sillä olemme tehneet viime aikoina hyviä kauppoja Pohjois-Afrikkaan. Ei täällä synkällä mielellä olla, kertoo toimitusjohtaja Seppo Ahonen oman alansa näkymistä.
LUUMÄEN Kuivaamo Oy:n halleissa lämpöä tarvitaan taas, kun pienten sahojen kuivatuskysyntä lähti loppuvuodesta nousuun.
Kesälomien jälkeen kysyntä oli aivan jumissa, mutta ilmeisesti nyt pienemmät sahat taas pyörivät, kuin märkää sahatavaraa tulee kuivattavaksi. On tullut ihan Venäjältä saakka, kertoo kuivaamonhoitaja Ensio Kallionkieli.
Hänellä on sellainen kutina, että sahateollisuuden tilanne olisi vähitellen selkiintymässä, ja ainakin pienten sahojen osalta ensi kevät olisi ainakin kohtuullisen hyvä.
Sahatavaran vienti
Pohjois-Afrikkaan vetää hyvin
Jyrki Nuottimäki
KARI MERIVUOREN mukaan sahojen vientimäärät ovat vähentyneet Suomesta ja Ruotsista Eurooppaan viime vuosien aikana. Sen sijaan Pohjois-Afrikkaan vienti on kasvanut.
Pohjois-Afrikasta on tullut meille keskeisen tärkeä vientikohde. Se on ollut tärkeä ennenkin, mutta merkitys on kasvanut alueen poliittisista levottomuuksista huolimatta.
Merivuoren mukaan levottomuudet eivät ole vaikuttaneet kovinkaan paljon vientiin lukuunottamatta Egyptiä ja Tunisiaa.
Iso merkitys suomalaissahojen Afrikan viennille on ollut myös sillä, että venäläiset ja kanadalaiset sahat ovat saaneet kasvavia tilauksia Kiinasta, jolloin se tuotanto on pois Lähi-Idästä ja Pohjois-Afrikasta. Suomalaisittain sopii toivoa, että Kiinan veto jatkuu.
MERIVUORI ei pidä sahojen yleisnäkymää ensi vuodelle kovinkaan hyvänä Pohjois-Afrikan hyvistä vientinäkymistä huolimatta.
Asiakkaat eivät osta sahatavaraa varastoihin, jolloin toimitusputki on hyvin tyhjä. Varastoja on jonkin verran sahoilla, mutta siitä eteenpäin tavaraa ei paljoa ole.
Merivuori odottelee myös pelonsekaisin tuntein, millaisia markkinavaikutuksia viime päivien myrskyt aiheuttavat toimialalle.
Vielä metsätuhoista ei ole tarkkaa kuvaa Ruotsista eikä Suomesta, mutta myrskyllä on varmasti alueellisia vaikutuksia sahateollisuudelle.