RAUTJÄRVI. Rautjärven kunnanjohtaja Harri Anttila takaa kunnastaan löytyvän kohta töitä vetovoimatekijäksi asti. Ihmisten eläkkeelle lähtö kiihtyy Anttilan mukaan niin, että seuraavien viiden vuoden sisällä työvoimapula uhkaa Simpeleen tehtaalla sekä hoitoalan töissä.
Rautjärven väki väheni ja vanheni entisestään, kun M-realin paperikoneen vuosi sitten pysähtyessä tehtaalta lähtemään joutuneet nuoret ihmiset lähtivät koko kunnasta. Pula paikallisista työikäisistä ihmisistä oireilee jo.
ANTTILAN mukaan reilusti yli puolet rautjärveläisiin töihin nykyään rekrytoitavista ihmisistä asuu muualla, lähinnä Imatralla. Kaukaisimmat työmatkalaiset käyvät Lappeenrannasta asti. Ongelma on, että Kuutostien pendelöijiä ei ole saatu pysäytettyä asumaan Rautjärvelle.
Kunta ja Imatran Seudun Kehitysyhtiö ovat laatineet Rautjärvelle uutta kehitysohjelmaa, jonka tavoite on houkutella Rautjärvellä muualta töissä käyvät myös asukkaiksi. Pahin pelko on, että muussa tapauksessa työpaikkojen vähentyminen Rautjärvellä jatkuu, koska kilpailun työikäisistä ihmisistä kiristyessä rautjärveläisille töille ei saada enää tekijöitä.
Tämän oravanpyörän pysäyttämiseen tähtäävä projekti pannaan Anttilan mukaan vauhtiin ensi vuonna.
ASUKKAITA kaivataan Rautjärvelle lisää myös paikallisen yritystoiminnan vahvistamiseksi. Palvelijat tarvitsevat palveltavia.
Starttirahojen kysyjiä Kehitysyhtiössä ei Rautjärveltä ole juuri käynyt, senior advisor Ismo Pöllänen kertoo. Suurteollisuuden perinteeseen nojaavalla Rautjärvellä muun yritystoiminnan kehittäminen on ollut melko työlästä, Harri Anttila myöntää myös.
Tämän vuoden lopussa Imatran seutu tulee katkolle elinkeinopoliittisten rakennemuutosrahojen jaossa. Niitä rahoja Rautjärven kunta on Anttilan mukaan saanut heruteltua lähinnä Änkilänmäen yritys- ja teollisuusalueen kunnallistekniikkaan. Muuten rahojen haussa on ollut yrityshankkeiden puutteessa hiljaisempaa.
– Pienimuotoista uutta matkailuyrittämistä ja rakentamispalveluja meille on viime vuosina tullut. Muuten yritystoiminnan kehittäminen on ollut paikkakunnalla jo olevien yritysten kehittymistä, Anttila sanoo.
TAANNOIN valmistuneessa Simpeleen kehittämisohjelmassa painotetaan matkailuyrittämistä. Anttilan mukaan kunta aikoo olla mukana Hiitolanjoen kalateiden kehittämisessä, kunhan joella toimivien voimayhtiöiden velvoitteet saadaan oikeudessa setvittyä.
Hiitolanjoelle katsoo myös Kehitysyhtiö. Ismo Pöllänen toivoo lohijokihankkeen ja siihen liittyvien ideoiden etenevän. Tällaisille ohjelmapalveluille kasvaa Rauhan rannoilla Pölläsen mukaan kovaa kysyntää.
– Hiitolanjoelle kehiteltiin jo osuuskuntayrittämistä, mutta toteutumatta se vielä jäi, Pöllänen kertoo.
Kuvateksti
Marleena Liikkanen
Rautjärveläisen yrittämisen kehittämisessä katsotaan matkailuun ja Hiitolanjokeen.