Tenho Tiilikainen
AIKA muuttaa makuelämykset.
Rauhan kylpylän keittiöpäällikkö Heikki Ahopelto tunnustaa, että häneltä jäi lapsena joulupöydän antimista syömättä ainakin lanttulaatikko sekä sillit ja silakat.
-En vieläkään kauheasti tykkää sillistä, silakoista toki. Mutta nykyään lanttulaatikko on jouluni ehdoton herkku. Jo sen tuoksu tuo mieleen joulun, perinteisen lapsuuden joulun.
Ahopellon kotikeittiössä Pirkanmaan Kangasalla tuoksuvat ennen joulua perinteiset laatikkoruoat, kinkku ja rosollit, varmasti myös juustot. Yhtä varmaa on sekin, että keittiössä jouluvalmisteluja tekee ennen kaikkea Heikki Ahopelto.
-Niin kiirettä minulla ei koskaan saa olla, että en ehtisi valmistaa joulua itse. Ei joulu tunnu edes joululta ennen kuin sitä pääsee itse valmistamaan. Itkuhan siinä tulisi.
Lähes yhtä varmaa on, että jouluruokien valmistelussa on ainakin tiskaajana mukana perheen pojista nuorimmainen, viisivuotias Eelis.
-Eelis on todellinen himotiskaaja, mutta jostakinhan ne keittiömestarin hommat on aloitettava, Ahopelto nauraa.
AHOPELTO nauraa paljon. Puhettakin tulee hämäläismieheksi enemmän kuin Pirkanmaan laki sallii. Ainakin, jos puhe kääntyy Ahopellon lempiasiaan lähiruokaan tai paikalliseen pientuotantoon.
Ahopelto kuvaa itseään dieseliksi. Mistään harvakseltaan ja tasaisesti nakuttavasta nokipannusta ei ole kyse, vaan kierrosherkästä turbodieselistä, joka on ahdettu täyteen ajatuksia kestävästä kehityksestä, ruoan eettisyydestä.
Kierrosherkkyyttä tarvitaan, koska Ahopellolla on yhtä aikaa monta rautaa tulessa. On Armas-maitokauppa Tampereen keskustassa, Armas-juustola Kangasalan Pikonlinnassa.
Juustolan yhteydessä toimii pienimuotoinen leipomo, hyvällä alulla on lihan ja kalan pakkaaminen. Armas-brändin alla on juusto- ja maitotuotteiden lisäksi liha- ja kalajalosteita, marjatuotteita, leipää. Valikoima laajenee jatkuvasti.
MISTÄ sitten Armas tuotenimenä tulee?
-Minua on joskus aiemmassa työpaikassa sanottu Armas Ahopelloksi.
Kyytönmaito on Armaksen ykkösjuttu. Ahopelto ajaa pitkin ja poikin Suomea hakemaan kyyttösonnivasikoita teuraaksi sekä kyytönmaitoa Ruovedeltä juustolaansa varten. Ja aika usein Ahopelto ajaa myös Etelä-Karjalaan Rauhan kylpylän keittiöpäällikön ominaisuudessa.
-Ehkäpä puolet työajastani olen yrittäjä ja puolet täällä keittiöpäällikkönä. Onneksi olen jonkin sortin ajankäytön mestari, ja työ on antoisaa ja kivaa. Aika usein pojat haluavat lähteä mukaan maidon- tai muiden tuotteiden hakuressuille.
LÄHIRUOKA on sanana kärsinyt Ahopellon ideologiassa inflaation. Lähiruoalla on paljon puolestapuhujia, ja lähiruoka kalskahtaa komealta erilaisten hankkeiden yhteydessä. Toki lähiruoka maistuu Ahopellolle, mutta mieluimmin hän puhuu eettisiltä arvoiltaan kunnossa olevasta paikallisesta pientuotannosta.
-Hankkeiden ja puheiden sijaan tarvitsemme enemmän lapiomiehiä, todellisia tekijöitä. Sitä, että pientuotanto on kannattavaa. Pysyvä kuvio on hetken hanketta parempi.
PAIKALLINEN pientuotanto on asia, jonka Ahopelto haluaa tuoda osaksi Rauhan kylpylän ruokakulttuuria. Tämä oli syy, miksi Ahopelto lähti talkoisiin mukaan.
-Jos joku odottaa, että täältä Rauhasta löytyvät heti kaikki Saimaan alueen herkut, hän joutuu valitettavasti vielä pettymään. Rakennamme tarjontaamme vähitellen ja haemme kontakteja paikallisiin tuottajiin. Olemme niin suuri toimija, että asioiden saaminen halutunlaisiksi vie aikansa.
Tiettyjä herkkujakin pitää olla tarjolla, vaikka Ahopellon eettinen näkemys vähän vastaan huutaakin ankanmaksa-asioissa.
-Onneksi ankanmaksaa saa myös eettisesti tuotettuna.
RUOKATARJONNAN monipuolisuus joutuu koetukselle kotona. Toinen pojista on kaikkiruokainen, toinen herkkupeppu.
-Onni syö kaiken mitä lautasella on ja aina lautasen tyhjäksi, velvollisuudentunteesta. Olen vähän yrittänyt valistaa, että joskus voi jättää jotain syömättäkin, mutta ei. Eelis taas valikoi vähän liiankin hyvin, mitä suuhunsa panee.
Jälkiruokien suhteen ei ongelmia ole: ne maistuvat molemmille.
-Ja ainahan kokki on perso sille, että annokset maistuvat, kotonakin, Ahopelto nauraa.
KUVATEKSTI
Heli Blåfield
Tänään Ahopeltojen kotona herkutellaan lanttulaatikolla, kinkulla, juustoilla ja muilla perinteisillä jouluruoilla.
Heikki Ahopelto
Ikää rapiat 39 vuotta
Syntymäpaikka Tampere, nykyinen asuinpaikka Kangasala.
Siviilisääty: naimisissa, puoliso Katja, pojat Onni ja Eelis.
Ammatti, keittiöpäällikkö (Holiday Club Saimaa), yrittäjä ja maitokuski (Armas-perhe Oy), konsultti.
Harrastukset: poikien kanssa touhuilu.
Erityispiirre: hämäläismies, joka nauraa ja puhuu paljon.
Uskooko joulupukkiin: Totta kai.