Kuukausi: tammikuu 2012

Etelä-Karjalan vuoden urheilijan Riikka Sarasoja-Liljan tähtäin on Sotshin olympialaisissa.

Konepajayhtiön luvatta Ilottulassa tehtyjen rakennustöiden puiminen on vielä kesken.

Kaukaan biovoimalan häiriöt vaikuttavat heti keskussairaalaan. Kahilanniemen varavoimala saadaan pian päälle, mutta silti ennättää tulla ongelmia.

Outi SalovaaraLAPPEENRANTA. Viime syksynä toimintansa aloittaneessa Kesämäen päiväkodissa aletaan ensi syksynä antaa esiopetusta englannin kieltä painottaen.Päiväkodissa on tilat viidelle lapsiryhmälle, joista kaksi on esiopetusryhmiä. Toisessa näistä aloitetaan englantipainotteinen esiopetus, päätti Lappeenrannan kasvatus- ja opetuslautakunta maanantaina.Esikoululaiset, joiden ensisijainen koulu on Kesämäen koulu, otetaan Kesämäen päiväkodin esiopetukseen ennen muita valintoja. Lapset ryhmitellään suomenkieliseen ja englantipainotteiseen esiopetukseen hakemusten mukaisesti. Niille englantipainotteiseen päiväkotiin haluaville esikoululaisille, joiden ensisijainen koulu on muu kuin Kesämäki, Kesämäki katsotaan toissijaiseksi esiopetuspaikaksi.Opetuspaikan myöntämisen edellytys on tuolloin se, että huoltaja vastaa oppilaan kuljettamisesta tai saattamisesta päiväkotiin sekä niistä aiheutuvista kustannuksista.Jos englantipainotteiseen esiopetusryhmään hakee muilta oppilasalueilta enemmän lapsia kuin mitä ryhmään mahtuu, valinta tehdään arvalla. Jos toisella tai molemmilla vanhemmista englanti on äidinkielenä, otetaan nämä lapset esiopetukseen ennen arvontaa. Päiväkodin vieressä sijaitsevassa Kesämäen koulussa on Lappeenrannan kaupungin englanninkieliset luokat, jotka alkavat 1. luokalta.Englantipainotteiseen esiopetukseen osallistuminen ei takaa pääsyä Kesämäen koulun englanninkieliselle 1. luokalle, vaan oppilasvalinnat tehdään kasvatus- ja opetuslautakunnan hyväksymin valintakriteerein. Englannin kielen taito ei ole edellytyksenä suomalaisille lapsille luokalle pääsyyn.

LAPPEENRANTA. Veneilijöitä järkyttäneet venepaikkamaksujen korotukset tulevat Lappeenrannassa voimaan suunnitellusti. Lappeenrannan kaupunginhallitus päätti asiasta maanantaina äänestyksen jälkeen.Kaupunginhallituksessa Anja Helvasto (sd.) esitti Leena Kohvakka-Turjan kannattamana, että asia palautettaisiin uudelleen valmisteluun hinnankorotusten kohtuullistamiseksi. Helvaston esitys kuitenkin jäi alakynteen. Lappeenrannan venepaikkamaksut nousevat 33—69 prosenttia. Talvisäilytyspaikkojen maksujen korotukset ovat 148—191 prosenttia.Neljä paikallista veneilyseuraa vaati korotuspäätöstä oikaistavaksi siten, että maksuja nostetaan vain todellisten kulujen nousun verran, arviolta 4—5 prosenttia. Oikaisuvaatimuksen jätti myös yksityinen veneily-yrittäjä. Kaupunginjohtaja Kimmo Jarvan mukaan venepaikkamaksuilla tulee kattaa venepaikoista syntyvät kustannukset. Korotukset eivät Jarvan mielestä ole kohtuuttomat. Niillä katetaan venepaikoista aiheutuvat käyttökustannukset, investointien poistot ja pystytään varautumaan vain pieneltä osin tuleviin investointeihin.Satamajohtaja Hannu Lappalaisen selvityksen mukaan yhtiömuotoiseksi muuttuvien kaupungin venesatamien kaikki kustannukset on katettava tuloilla, eikä veneilyharrastusta avusteta verovaroilla. Kaupungin vertailun mukaan yksityisten venepaikkamaksut ovat paljon suuremmat kuin kaupungilla. Kaupungilla on 2 700 venepaikkaa 18 eri satamassa.Venepaikkojen tuotto oli viime vuonna 235 000 euroa. Päätetyillä korotuksilla saadaan 120 000 euroa lisätuottoa.Venepaikka-äänestys kaupunginhallituksessaEsitys asian palauttamisesta uuteen käsittelyyn korotusten kohtuullistamiseksi: Anja Helvasto (sd.), Leena Kohvakka-Turja (myö),Markku Timonen (myö).Kaupunginjohtajan esitys korotusten pitämiseksi voimassa: Marjatta Laakko (krist), Henri Näivä (sd., varajäsen), Eeva Arvela (sd.), Ari Torniainen (kesk.), Markus Iitiä (kok.), Ilpo Hakula (kok.), Tuula Lindh (kok.), Pentti Belinskij (kok.), Tuula Partanen (kesk.), Katri Pulli (kesk.), Hanna Holopainen (vihr.).Tyhjää: Tapio Virkki (sd.).

Tenho Tiilikainen RUOKOLAHTI. Korkein hallinto-oikeus on hylännyt Virmutjoen siirtoviemäristä tehdyt valitukset.Kesälahti Consulting Oy valitti viime helmikuussa Vaasan hallinto-oikeuden vuoden 2011 tammikuussa myöntämästä Virmutjoen siirtoviemärin vesilupapäätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitukseen yhtyivät myös Veli-Matti ja Natalia Kesälahti, Tamara Inkinen, Kauko Inkisen kuolinpesä, Ruslan Kretov, Oksana Kretova ja Virmutjoen jokiensuojeluyhdistys.Samat tahot valittivat aikanaan myös Itä-Suomen aluehallintoviraston vesilupapäätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen, joka piti kuitenkin aluehallintoviraston päätöksen voimassa.Valittajat vaativat korkeinta hallinto-oikeutta kumoamaan tai muuttamaan Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen. Valittajien mielestä kunnan rakennusmestarin Olli Syrjäsen kunnan puolesta antamia lausuntoja ei voida huomioida lupahakemusta puoltavina seikkoina.Lisäksi valittajat vaativat siirtoviemärin linjausta muutettavaksi niin, ettei se kulje Virmutjoen suualueella vesistössä vaan maata pitkin.Valittajat vaativat myös, ettei heiltä peritä Vaasan hallinto-oikeuden eikä korkeimman hallinto-oikeuden oikeudenkäyntimaksua ja muutkin oikeudenkäyntikulut tulee korvata muutoksenhakijalle täysimääräisesti.YKSIKÄÄN pyynnöistä ei mennyt läpi korkeimmassa hallinto-oikeudessa.KHO päätti, ettei se tutki vaatimusta siirtää linjapumppaamo 1 toiseen paikkaan, eikä se myöskään tutkinut valittajien vaatimusta oikeudenkäyntimaksujen määräämättä jättämisestä. Korkein hallinto-oikeus päätti, ettei ollut perusteita muuttaa Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ja päätti hylätä valittajien vaatimuksen oikeudenkäyntikulujen korvaamista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.Virmutjoen siirtoviemäriä käyttää tällä hetkellä 65 asuin- ja lomakiinteistöä.Siirtoviemärin valitushistoriaItä-Suomen ympäristölupavirasto myönsi 17.8.2009 Virmutjoen vesiosuuskunnalle luvan siirtoviemärin rakentamiseksi Saimaan Haapaveden ja Virmutjoen vesialueille.Päätöksestä valitettiin (Kesälahti ja muut) Vaasan hallinto-oikeuteen.Vaasan hallinto-oikeus kumosi vuoden 2009 lopussa lupapäätöksen ja palautti asian ympäristölupavirastolle uudelleen käsiteltäväksi siten, että hakemus on ensin kuulutettava.Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue myönsi vesiosuuskunnalle 30.6.2010 uuden viemäriä koskevan vesiluvan lähes entisin ehdoin.Päätöksestä valitettiin (Kesälahti ja muut) Vaasan hallinto-oikeuteen.Vaasan hallinto-oikeus päätti 25.1.2011 hylätä asiassa tehdyt valitukset.Kesälahti ja muut valittivat 24.2. 2011 Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.Korkein hallinto-oikeus hylkäsi 27.1. 2012 valitukset ja pysytti Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen voimassa.

Leena Sallinen Ihmisen kunnioittamisesta pitää lähteä, sanoo Anna-Brita Venäläinen pohtiessaan johtoajatusta terveydenhoitajan työssä.-Täytyy kuunnella ihmistä ja olla läsnä, että syntyy luottamus. Se on edellytys perheen kohtaamiselle, hän jatkaa.Kuuntelu vaatii tarkkuutta.-Asiakas voi lähtiessään ovella heittää jonkun olennaisen asian.Venäläisen mukaan asiasta pitää silloin osata ottaa kiinni ja antaa uusi aika vastaanotolle.Venäläinen on toiminut 35 vuotta terveydenhoitajana Joutsenossa, pisimpään Pulpin neuvolassa.Vuoteen 1988 hän toimi lastenneuvolassa. Sitten Joutsenoon tuli väestövastuinen työmalli. Venäläiselle tuli Pulpin alueelta asiakkaita vauvasta vaariin.-Työ oli joustavaa, vähän niin kuin vanhan ajan terveyssisartoimintaa, hän vertaa tuota aikaa viime vuosiin, joihin Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri toi uusia muutoksia.-Palattiin taas sektorityöhön, mutta tuli myös tiimityötä ja hoitoketju.Venäläinen pitää tärkeänä tuntumaa asiakkaan elämän kokonaistilanteeseen.-En katso ihmistä pelkästään yksilönä, vaan miten hän on perheessä, yhteisössä ja yhteiskunnassa.Yhteiskunta on Venäläisen mukaan koventunut: on tullut työttömyyttä, epävarmuutta, materialismia.-On ihan karmeeta, miten paljon ihmisiltä nykyisin vaaditaan, myös lastenkasvatuksessa.Kokenut terveydenhoitaja antaa perusreseptin:-Vanhempien pitää antaa lapsille aikaa eikä tavaroita, hän sanoo ja patistaa perheisiin myös ryhtiä, jotta lapsilla olisi turvallista.-Liikkumattomuus, karkin syönti ja ylipaino, hän listaa lasten fyysisen terveyden pahimmat nykyriskit.Hoitajien vikana on Venäläisen mielestä uhrautuvuus.-Se on pirullista kun siitä seuraa kyynisyys. Omanarvon tunto on tässä työssä tärkeää, hän sanoo ja lainaa filosofi Immanuel Kantia:-Toimi niin, että kohtelet ihmisyyttä sekä omassa itsessä että toisissa aina myös päämääränä eikä koskaan pelkästään välineenä.Nämä sanat Venäläinen antoi evästykseksi työkavereilleen eläkkeelle lähtiäistilaisuudessaan.-Koetan antaa aikaa lastenlapsilleni ja äidilleni, hän suunnittelee eläkepäiviään, jotka alkavat virallisesti helmikuun alusta.Anna-Brita Venäläisellä on neljä lasta ja viisi lastenlasta.-Olen lukunarkomaani, meditoin, liikun luonnossa ja tapaan ystäviä. Tykkään rönsyillä ja jaaritella, hän kertoo harrastuksistaan, joita löytyi Joutsenon kodista vielä yksi lisää.-Rupesin neulomaan sukkaa, jonka aloitin kahdeksan vuotta sitten. Nyt olen kantapäässä.KUVATEKSTITuuli TruhponenAnna-Brita Venäläinen on työurallaan kohdannut paljon joutsenolaisia ensin lapsina ja myöhemmin vanhempina.

Lappeenrannalla on kolme vaihtoehtoa Joutsenossa ja Rauha-Tiuru-alueella. Luonnonsuojelijoiden mielestä kaupunkia kiinnostaa vain puuston arvo ja tuotto.

Pysäköintihallin, Marian aukion ja Tapanaisen talon tontin rakentamista valmistellaan. Lappeenrannan ydinkeskustan korttelin kaava vahvistunee loppuvuodesta.

Riina Nokso-KoivistoNiin se elämä heittelee. Metallibändin rumpalista tulee salonkikelpoinen jazzmuusikko, opettaja ja perheenisä. Vesa Kyckling varttui Hanhikempin kylällä Lappeenrannassa. Oman kylän mies Kantosen Ismo oli rumpali ja antoi paukuttamisesta innostuneelle pojalle ensimmäisen virvelirummun. Lopulta isä taipui ja osti pojalleen oman rumpusetin. Monarilla Vesa Kyckling soitti eri kellaribändeissä, muun muassa vihaista metallia esittäneessä Carcosassa. Poika meni myös soittotunneille. Opettaja, Tommi Piili, sai pian houkuteltua hänet Lappeenranta big bandiin.— Sitä kautta pääsin keikoille monien lappeenrantalaisten jazzvaikuttajien, kuten Pekka Kaarnan kanssa. Myöhemmin Kyckling sai opettajakseen toisen kovan lappeenrantalaisrumpalin Tomi Salesvuon, joka työskenteli Joensuun konservatoriossa. Vesa Kyckling päätti lähteä Joensuuhun opiskelemaan. Hän suoritti yhtyemuusikon ammattitutkinnon, mutta jatkoi opintojaan vielä ammattikorkeakoulussa Helsingissä. Nykyisin Vesa Kyckling on itse soitonopettaja.— Helsingissä opetan yksityisessä Roihupellon bändikoulussa. Lisäksi käyn kerran viikossa pitämässä tunteja Porin Palmgren-konservatoriossa. Opettajan työstä tuleva vakituinen palkka on tarpeen, koska kotona odottavat avovaimo ja 1,9-vuotias poika. — Vaikka virkoja ei ole juurikaan auki, tuntitöitä opettajille onneksi riittää. Monet muusikkokaverinikin käyvät opettamassa useammassa eri musiikkiopistossa. Vapaa-ajallaan 29-vuotias Vesa Kyckling tekee omaa musiikkia. Hän liidaa The Kling -bändiä, jonka musiikki on rytmistä jazzia ja funkia. — Tällä hetkellä yritämme saada keikkoja kesän jazzfestivaaleille. Se ei ole aivan helppoa. Tasokkaita bändejä ja hyviä soittajia on niin paljon. Helmikuussa The Kling esiintyy Lappeenrannassa ravintola Kolmessa lyhdyssä, jonne bändin on kutsunut Lappeenrannan jazzclub. — Keikalla tulee näkymään myös paikallista osaamista, sillä Kaisu Kärri tulee esittämään kanssamme pari kappaletta. Vaikka Kyckling asuu Helsingissä, siteet Lappeenrantaan ovat vahvat. Äiti, isä ja sisko asuvat yhä Etelä-Karjalassa. — Käymme Lappeenrannassa melkeinpä joka kuukausi. Rumpali ei ole myöskään hylännyt miesie-murrettaan. — Oppilaat alkoivatkin kutsua minua Vesku Zetterbergiksi, Kyckling naurahtaa.Vesa Kycklingin The Kling -yhtye esiintyy helmikuun 22. päivä Ravintola Kolmessa lyhdyssä Lappeenrannassa.