Missä sijaitsee kivi, jonka luona kansa on vaihtanut kirkkovaatteet ylle?
Kurkipatsas Lappeenrannan keskustassa on tuttu, mutta minkä muistolle se on pystytetty?
Entä missä sijaitsee toinen kurkiaiheinen patsas?
Muistomerkkejä on Imatralla ja Lappeenrannassa yhteensä noin 130, kun yksittäiset muistolaatat jätetään pois laskuista. Imatralla ja kanta-Lappeenrannassa niistä on puolensataa, Joutsenossa 30.
Konnunsuon vankilalla katoksen alla säilytetty niin kutsuttu evakkokello on siirretty Joutsenon Pitäjäntupamuseolle talteen vankilan omistajavaihdoksen myötä. Kello kuului Kannaksen varavankilalle, joka evakuoitiin kesäkuussa 1944. Kun kouluja on myyty, kunnat ovat ottaneet niiden seiniltä omiin suojiinsa sodassa kaatuneitten muistotauluja.
Etelä-Karjalan museon intendentin Leena Rädyn mukaan sodan jälki näkyy vahvasti Lappeenrannan ja Joutsenon muistomerkkikannassa. Sota-aiheisia ja hautamuistomerkkejä on suurin osa, noin 40 kaikista, ja Joutsenon muistomerkeistä puolet.
Lappeenranta saa jälleen yhden lisää, kun kaupunki saa hoitoonsa sotaorvoille omistetun patsaan loppukesästä.
Rajan läheisyys ilmenee vahvasti. Rakennusten seinissä on muistolaattoja kertomassa sota-aikaisesta toiminnasta. Sankarihautausmaiden muistomerkit ovat koko valtakunnan kattanut sodanjälkeinen ilmiö. Hautausmailta löytyvät taiteilijoiden suurikokoisimma teokset. Täällä on myös paljon sekä punaisten että valkoisten muistomerkkejä, Räty kertoo.
Imatralla muistetaan esimerkiksi lento-osasto Kuhlmeyta ja Laatokan rannikkopuolustajia, Lappeenrannassa evakkoja ja Äiti Karjalaa. Joutsenossa on kunnostettu veljessodan aikaisia juoksuhautoja sekä polkupyöräkomppanian I joukkueen 1. ryhmän pesäke kesältä 1940.
Sotilastoimintaankin liittyviä muistomerkkejä on paljon.
Kiveen on hakattu ja metallista valettu merkit myös maantieteellisille paikoille kuten kaupunginosalle, Saimaan kanavalle ja luonnonmuodostelmille ja -ilmiöille. Julkisia taideteoksia on useita, ja seudulle tyypillistä elinkeinoelämääkin on muistettu, kuten puunjalostusta, voimalaitoksia ja terästeollisuutta.
Eläinkuntaa edustavat kurkien lisäksi norppa Oleksilla ja nuori hieho Voisalmen koulun pihalla.
Imatralla vaikuttanut Hilja Valtonen on saanut oman reliefinsä, ja Juho ja Maria Lallukkaa muistetaan Lappeenrannassa. Muutoin henkilöille omistettuja muistomerkkejä on vähän.
Omansa ovat saaneet MM-kultamitalisti Paavo Korhonen, majuri Kaarlo Ståhlberg, painijamestari Matti Simanainen sekä kaksi lottaa ja kaksi sotilasta, kaikki Joutsenoon. Lisäksi Joutsenon kirjaston seinällä on kirjailijoiden reliefejä.
Vastaukset jutun alussa esitettyihin kysymyksiin: 1) Huntukivi Joutsenon Ruhanaisissa muistuttaa siitä, kuinka emännät kirkkomatkallaan pukivat kiven luona kengät ja hunnun ja miehet vaihtoivat kirkkopaidan. 2) Kurjet Lappeen kirkon vieressä muistuttaa talvisodassa paikalla sijainneesta väestönsuojasta, jonka pommituksessa 1940 sai surmansa useita. 3) Armas Hutrin teos Kurjet sijaitsee Tiuruniemen vastaanottokeskuksen luona Joutsenossa.
Kuvateksti
Seppo Rautiovaara
Janne Lehtonen
Leena Räty
Lykken sijaitsee Lappeenrannassa Kaukaan kerhon takapihalla. Tanskalaisen Rudolf Tegnerin sensuellin patsaan Kaukaalle lahjoitti tehtaiden tanskalainen johtaja Pouel Schleicher 1962. Naishahmo on kullattu.
Juho ja Maria Lallukan muistomerkki on Lappeenrannan vanhalla hautausmaalla. Se pystytettiin alun perin Viipuriin Ristimäen hautausmaalle. Pariskunta jätti omaisuutensa kulttuurin edistämiseen.
Armas Hutrin Kurjet sijaitsee Joutsenon Tiuruniemessä, vastaanottokeskuksen luona.