Categories
Artikkelit

Kuntaliitoksesta piristysruiske kotiseutuyhdistysten toimintaan

Kotiseutuyhdistykset vaalivat menestyksekkäästi lakkautetun kunnan perinteitä. Suomenniemellä kotiseututyö on jo nousujohteista.

Anne Kokkonen

KUNTALIITOKSET näyttävät tuovan uutta virtaa lakkautettujen kuntien yhdistystoimintaan. Etenkin kotiseutuyhdistykset puhkeavat kukkaan paikallisen perinteen vaalijoina.

-Ylämaalla yhdistystoiminta on voimistunut kuntaliitoksen jälkeen. Yhdistykset edustavat paikallista identiteettiä, kun ei ole enää itsenäistä kuntaa, Ylämaan kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja Marja Hovi arvioi.

Juhlia ja perinnetapahtumia järjestävän kotiseutuyhdistyksen jäsenmäärä on kasvanut kuntaliitoksen jälkeen nopeasti. Yhdistykseen kuuluu jo pitkälti kolmatta sataa jäsentä.

-Lamaantumista ei tapahtunut missään vaiheessa. Martat, eläkeläiset ja metsästäjät toimivat yhtä aktiivisesti kuin ennenkin, Hovi vakuuttaa.

SUOMENNIEMELLE suunniteltu kuntaliitos merkitsisi maakunnan ja läänin vaihtoa. Yhdistystoiminnan on pelätty hiipuvan, jos piiritoimisto vaihtuu ja vanhat yhteydet katkeavat.

Perämeren rannalla on kokemusta lääninrajan ylittävästä kuntaliitoksesta. Vanhaan Vaasan lääniin kuulunut 3 000 asukkaan Himanka yhdistyi 7 000 asukkaan Kalajokeen vuonna 2010.

-Liitos on pikkuisen terästänyt toimintaa. Kotiseututyötä täytyy pitää kovasti yllä, koska muuten on aika vaikea saada omaa ääntä kuuluville, Himangan kotiseutuyhdistyksen varapuheenjohtaja ja Himangan kunnanvaltuustoa pitkään 1990-luvulla johtanut Alpo Puusaari arvioi.

Ennen liitosta Himanka ja Kalajoki olivat tehneet yhteistyötä muun muassa urheiluasioissa. Toimintatapojen yhteen liittäminen tuotti silti alkuvaiheessa yllätyksiä.

-Kalajoen hallintokulttuuri oli erilainen ja se oli aika iso yllätys. Vaasan läänissä toiminta oli ollut nykyaikaisempaa, Puusaari myöntää.

RUUSUSEN unta nukkunut Suomenniemen kotiseutuyhdistys herätettiin henkiin pari vuotta sitten, kun kuntaliitos todettiin väistämättömäksi. Yleisöryntäystä ei vielä ole nähty, mutta puheenjohtaja Riitta Kiljusen mukaan toiminta on nousujohteista.

-Kaikenlaisia suunnitelmia on olemassa, tarvittaessa olemme valmiita vaalimaan Suomenniemen perinteitä ja pitämään paikkakunnan upeaa nimeä esillä, Kiljunen toteaa.

Suomenniemen Urheilijoilla on aina ollut yhteistyötä sekä Etelä-Karjalan että Etelä-Savon suuntaan. Martat voivat jatkaa Etelä-Karjalan martoissa ja riistanhoitoyhdistyksen rajoja ollaan joka tapauksessa tarkistamassa lähivuosina. Seurakunta puolestaan käy jo neuvotteluja Mikkelin seurakuntayhtymän kanssa ja myös vpk:n asemaa joudutaan tarkastelemaan, jos Suomenniemen palo- ja pelastustoimi siirtyy Etelä-Savosta käsin johdettavaksi.

KUVATEKSTI

Päivä Heiskanen

Lyytikkälän museotalo on yksi suomenniemeläisten ylpeydenaiheista. Mahdollisen kuntaliitoksen jälkeen se voisi olla yksi yhteishengen kohottajista.

Yhdistykset edustavat paikallista identiteettiä, kun ei ole enää itsenäistä kuntaa Marja Hovi

Kirjoittaja:
Anne Kokkonen