Categories
Artikkelit

Immalanjärvelle uusia suojelutoimia

Matti VeijalainenIMATRA. Immalanjärven Laitilanlahden veden laadun parantamiseksi kokeilllaan uusia menetelmiä. Vesistön valuma-alueelle rakennetaan ensimmäiset kosteikot ja ojien pohjapadot. Päänavaukseen on saatu mukaan kaksi maanomistajaa, va. aluejohtaja Seppo Repo suojelutoimien yleissuunnitelman tehneestä Metsäkeskuksesta kertoo.Revon mukaan kiintoaineksen ja muun rehevöittävän kuormituksen järveen pääsyä rajoittavia rakennelmia on tarkoitus tehdä talven aikana ennen sulamisvesivirtaamia. Tavoite on uusilla suojelutoimilla pysäyttää samean Laitilanlahden veden laadun huonontuminen, ja pitkällä tähtäimellä parantaa lahden tilaa.Repo toivoo lisää maanomistajia ilmoittautuvan mukaan vesiensuojeluun. Osallistuminen on jatkossakin vapaaehtoista ja ilmaista. Maksajia ovat Imatran kaupunki ja ELY-keskus, joka myös hoitaa rakentamiset.JÄPPILÄNNIEMESSÄ oleva Laitilanlahti on Immalanjärven itäisin pohjukka. Lahti on erotettu muusta Immalanjärvestä patotiellä. Lahteen laskee Suurisuonoja, joka on alueen ojitettujen suoperäisten metsämaiden valtaoja. Latvaojille tehtävillä rakennelmilla tasataan valtaojan virtaamia.Laitilanlahden veden laatuongelmien ratkaisemista Imatralla on kiirehditty valtuustoaloitteella. Eräässä vaiheessa suunniteltiin Suurisuonojan virtauksen kääntämistä pois järveltä valtakunnanrajan taakse, mutta suunnitelman toteuttamiselle ei saatu lupaa.


Categories
Artikkelit

Taalikkalaan toinen kivilouhimo

Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta joutui pyörtämään päätöksensä, koska maa-aineksen ottoluvan kieltämiselle ei löytynyt laillisia perusteluja. Lisääntyvä rekka-liikenne kauhistuttaa kyläläisiä.Helena RissanenLAPPEENRANTA. Taalikkalan kylä saa jo toisen kivilouhoksen lähinaapurikseen. Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta joutui myöntämään maa-aineksen ottoluvan Rudus Oy:n Kivikaipian louhokselle. Kouvolan hallinto-oikeus nimittäin kumosi ympäristölautakunnan aiemman kielteisen päätöksen ja palautti asian uudelleen käsiteltäväksi. Toisella kierroksella lupa heltisi, koska maa-ainesluvan voi evätä vain tietyillä tarkoin määritellyillä perusteilla, joita tässä tapauksessa ei ollut.— Ykkösluokan pohjaveden pilaantumisvaara tai terveyshaittaa aiheuttava melutaso voisivat esimerkiksi olla perusteena luvan epäämiselle, ympäristötarkastaja Sara Piutunen kertoo. Ympäristölautakunta perusteli aiempaa kielteistä päätöstään sillä, että kivirekat vaarantavat liikenneturvallisuuden kylän läpi kulkevalla tiellä. Myös kyläläisten laaja vastustus vaikutti.Muistutuksen lupahakemukseen teki kaksi kesämökkiläistä, Kasukkalan kylätoimikunta, 32 Taalikkalan kylän asukasta yhteismuistutuksella, Haapajärven metsästysseura, Järvimäentien kaksi asukasta ja Järvimäen yksityistien hoitokunta.Muistutuksen tekijöiden mielestä lupa perustuu vanhoihin karttoihin, joissa nykyinen loma-asutus ei edes näy. Lähimmät kesämökit ovat 150—250 eikä 900 metrin päässä kiviaineksen ottolaitoksesta.— Tarkastamme ajantasaisista rakennusrekistereistä, onko sellaisia rakennuspaikkoja, joita kartassa ei näy, Piutunen sanoo. Suurin huolenaihe on liikenne. Raskaiden kivirekkojen pelätään rikkovan tiet ja vaarantavan tielläliikkujat, erityisesti lapset ja koululaiset. Suunniteltu tieyhteys louhokselle halkaisisi läheisten karjatilojen laidunmaat.Kasukkalan kylätoimikunnan puheenjohtajan Jukka Poralin mukaan molemmissa päissä Taalikkalan kylää on hankaluuksia, kun Lemminkäinen ajaa toisessa päässä järveä ja Rudus alkaa ajaa toisessa.— Yksi esille tullut mahdollisuus on, että molempien louhosten liikenne siirtyisi kokonaan toiselle reitille. Uutta tietä tarvittaisiin alle kilometri, minkä jälkeen rekat ajaisivat Kaakontien kautta Vainikkalantielle, Porali sanoo.Kaakontien käyttäjät luonnollisesti vastustavat tätä vaihtoehtoa. Kivikaipian vieressä louhiva Lemminkäinen sai tammikuun lopulla lainvoimaiset maa-aines- ja ympäristöluvat, kun Korkein hallinto-oikeus teki päätöksensä valituksista. Yrityksen käyttämän Järvimäen yksityistien tietoimitus on kesken, ja siellä alkaa ympäristöselvitysten teko.Kartta alueesta Juha RikaKivikaipian louhosRudus Oy:n maa-aineslupa koskee kalliokiviaineksen ottoa Lappeenrannan Taalikkalan kylän Kivikaipian tilalla.1,5 hehtaarin alueelta kiviainesta saa ottaa 190 000 k-m 10 vuoden aikana.Tila sijaitsee noin 16 kilometriä Lappeenrannan keskustasta kaakkoon.Kyläkeskus, jossa on koulu, sijaitsee noin 900 metrin päässä louhoksesta.Naapurikiinteistöllä on toiminnassa Lemminkäinen Infra Oy:n kalliokiviaineksen louhinta- ja murskauslaitos.


Categories
Artikkelit

Kosken koulussa puukottanut vangittiin

Tenho TiilikainenIMATRA. Kosken koulussa tiistaina koulutoveriaan puukottanut imatralainen poika on vangittu todennäköisin syin tapon yrityksestä epäiltynä. Etelä-Karjalan käräjäoikeus päätti pojan vangitsemisesta torstaina.Käräjäoikeuden päätöksellä epäilty pidetään vangittuna seuraavat kaksi viikkoa, jonka jälkeen vangitsemisesta pitää päättää uudelleen tai laskea epäilty vapaaksi.Poliisi jatkaa rikoksen esitutkintaa muun muassa selvittämällä rikoksen tekemisen motiivia ja tutkimalla muutoinkin tekopäivän tapahtumia. Epäilty on kertonut joutuneensa koulukiusatuksi.Esitutkinta kestää ainakin muutamia viikkoja, jonka jälkeen esitutkintamateriaali toimitetaan syyteharkintaan Salpausselän syyttäjänvirastoon.Koska epäilty on alaikäinen pitää jutun esitutkinta ja syyteharkinta sekä mahdollinen oikeudenkäynti tehdä viivytyksettä.Etelä-Saimaan saamien tietojen mukaan puukotuksen uhriksi joutunut luokkatoveri on leikattu komplikaatioiden vuoksi uudelleen.



Categories
Artikkelit

Tämän kylän mahtava kuoro

Kaisa JuntunenKonserttiLastenkulttuurikeskus Metkun kuoro: Laulaen lomalle.Kuorossa yhteensä 600 laulajaa Imatran, Lappeenrannan, Lemin ja Taipalsaaren peruskouluista.Kuoronjohtaja Sari Kaasinen. Säestys Otawa-yhtye.Rauhan areena 16.2.TÄMÄ KYLÄ hyvä kylä.Metku-kuoron viimeisen biisin kertosäkeeseen on helppo yhtyä. Koko Etelä-Karjala on hyvä kylä, kun täällä saadaan koottua näin mahtava kuoro.Kun lavalla on laulamassa 600 lasta, niin siinä on jotakin hyvin liikuttavaa. Laulaen lomalle –konsertista kuulija lähtee sekä hymy suupielessä että kyynel silmäkulmassa. ETELÄ-KARJALAN lastenkulttuurikeskus Metkun organisoima lasten ja nuorten jättimäinen koululaiskuoro on ainutlaatuinen Suomessa. Ala- ja yläkoululaiset ovat treenanneet kappaleita syksystä asti omilla kouluillaan. Kun homma vedettiin yhteen konsertissa, kaikki meni hienosti.Sari Kaasinen oli kasannut ohjelmiston taidolla. Alkupuolella kuultiin tuttuja lastenlauluja, loppuosassa hittibiisejä, ja tunnelmat vaihtelivat herkästä riehakkaaseen. Esimerkiksi kauniin Kun on oikein pieni —kappaleen jälkeen siirryttiin vauhdikkaaseen Jänöjussin mäenlaskuun.Erityisen elementissään kuoro oli eläytyessään kappaleeseen Kuningas ei. Tässä Tuure Kilpeläisen sanoittamassa ja säveltämässä laulussa lapset saivat näyttää äänellään ja liikkeillään miltä tuntuu sellaisena päivänä, kun puuro ei maistu muumilautaselta, sukkahousut kutittavat eikä hampaitakaan huvita pestä. ENSIMMÄISET Metkun koululaiskuorot perustettiin Lappeenrantaan vuonna 2009. Silloin niitä oli 10. Nyt kuoroja on jo 30, ja niitä on Lappeenrannan lisäksi Lemillä, Imatralla ja Taipalsaarella.Kaasinen kannustaa yhä uusia kouluja mukaan kuorohommiin. Torstaiaamupäivän koululaisyleisö tempautui sen verran riemukkaasti konserttiin mukaan, että potentiaalisia uusia laulajia varmasti riittää.Mutta mihin kuoro sitten mahtuu esiintymään? Nyt on jo siirrytty Lappeenranta-salista väljemmille vesille.Torstai-illan konsertti oli loppuunmyyty, jolloin Rauhan areenalla oli noin 1 500 kuulijaa. Jos kuorolaisten ja sitä myötä kuulijoiden määrä tästä vielä kasvaa, seuraavaksi taitaa olla tiedossa Metkun jäähallikeikka — ja se olisi hauskaa.Tässäkin mielessä olisi käyttöä sille ikuisuushankkeelle — suurhallille.KUVATEKSTIMika StrandénKun lavalla laulaa 600 lasta ja nuorta, se herkistää katsomossa.