Kuukausi: helmikuu 2012

Myös toinen imatralainen Pertti Kurikka oli aikoinaan ensimmäisiä auttajia onnettomuudessa. Enso Gutzeitin valvonta- ja huoltokone ei uponnutkaan Saimaaseen.

Helena RissanenLAPPEENRANTA. Nordkalk Oy Ab hakee korkeimmasta hallinto-oikeudesta lievennystä ympäristölupaansa. Yhtiö jätti runsaat kaksi vuotta sitten hakemuksen Lappeenrannan kaivoksen sekä kalsiitti- ja wollastoniittirikastamoiden ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisesta. Vaasan hallinto-oikeus ei katsonut tarpeelliseksi muuttaa lupaa.Hakemuksessa yhtiö toivoi muutosta määräyksiin, jonka mukaan sen on osallistuttava Haapajärven kunnostamiskustannuksiin ja tarkkailtava veden laatua Haapajärvessä. Yhtiön esittää, että se joutuisi maksamaan enintään kaksi prosenttia Rakkolanjoen Haapajärven yläpuolisen osan kunnostamiskustannuksista.Lappeenrannan seudun ympäristötoimen mukaan parhaillaan toteutettaviin Haapajärven ja Rakkolanjoen kunnostusvastuisiin ja -kustannuksiin ei ole enää mahdollista puuttua.Ympäristötoimen mukaan Nordkalkin kuormitusaluetta on jo pienennetty, ja yhtiö on vapautettu laimennusvesien johtamiseen liittyvistä velvoitteista aikaisemmin.Haapajärven sisäisen kuormituksen tärkeimpänä syynä pidetään pitkän aikavälin kuormitusta vesistöön. Siksi kustannusjaossa pitää huomioida myös Nordkalkin aikaisempina vuosikymmeninä aiheuttama vaikutus.Kunnostuksen jälkeinen tarkkailusuunnitelman hyväksyminen voitaisiin ympäristötoimen mielestä siirtää Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle. Tarkkailu suoritettaisiin yhteistarkkailuna kaupungin kanssa. Lappeenrannan kaupunginhallituksen mukaan asiaa koskevassa menettelyssä Vaasan hallinto-oikeudessa ei ole tapahtunut menettelyvirhettä.Hallinto-oikeuden päätös on oikea myös asiasisällöltään ja tulee pysyttää voimassa.

Petteri VärtöEtelä-Karjalan teattereiden yhteistyö ei toteudu suunnitellusti. Lappeenrannan kaupunginteatterin ja Teatteri Imatran tavoitteena oli toteuttaa kiertävä lastenesitys osana Kaakon teattereiden yhteistyöhanketta. Tuotanto tyssäsi Teatteri Imatran johtajan vaihtumiseen ja uuden johtajan hakuprosessiin.— Imatralta ei löytynyt yhteistyökumppania projektiin, kun johtaja vaihtui, Lappeenrannan kaupunginteatterin talouspäällikkö Raija Tokkola kertoo.Tokkolan mukaan kaupunginteatteri on osallistunut teatteriyhteistyön kehittämishankkeeseen vierailuesityksillä ja tekemällä yleisötyötä kouluissa. Lisäksi näyttelijä Irja Korhonen Kotkan kaupunginteatterista vierailee Lappeenrannassa syksyllä ohjelmistoon tulevassa Myrskyluodon Maijassa.Kaakon teatterit saivat opetus- ja kulttuuriministeriöltä 80 000 euroa yhteistyön kehittämiseen vuosina 2011—2012. Kotkan kaupunginteatterin johtajan Ilkka Laasosen mukaan teatterit aikovat hakea jatkoaikaa rahan käyttöön, sillä kaikkia ideoita ei ehditä kahdessa vuodessa toteuttaa.— Toiveena on saada jatkoaikaa puoli vuotta—vuosi, minkä jälkeen voisi projektin idean mukaisesti jatkaa yhteistyön tiivistämistä omin voimin.Laasosen mukaan Kotkan ja Kouvolan teatterit ynnäävät Päällystakin jälkeen yhteistyöstä koituneet kustannus- ja muut hyödyt. Odotusarvona on, että yhteistyön tekeminen kannattaa.

Ilpo LeskinenANSA KOMI neuvoo työkseen turvallisuutta koteihin, työpaikoille ja kerrostaloihin.Samalla kun Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen johtava turvallisuuskouluttaja painottaa turvallisuuden näkökulmia, hän myös korostaa kohtuutta. Liika on liikaa turvallisuudessakin.-Tärkein tavoite on, että turhat onnettomuudet karsitaan pois.-Yhtä tärkeää on elää normaalisti. Joka asiasta ei pidä tehdä riskiä. On vaarana, että jotkut voivat ottaa turvallisuuden liian vakavasti.KOMI KERTOO muutaman vinkin tavallisille ihmisille. Kotona pitää huolehtia, että palovaroittimet ovat kunnossa ja paristoissa on virtaa.-Siisteys ja järjestys on muistettava. Keittiössä tarvitaan huolellisuutta. Ylimääräiset tavarat on korjattava lieden päältä ja lähettyviltä pois.-Pelastusteiden pitää olla avoinna ja osoitenumeroinnit näkyvillä.Tulipalojen ehkäisyn ohella myös tapaturmien ehkäisy on tärkeää. Kaatumisia ja liukastumisia on varottava.-Jokainen pystyy tekemään kodissa turvatarkastusta ja katsomaan, että asiat ovat silmämääräisesti kunnossa.PELASTUSALALLA Komi on työskennellyt vuodesta 1985 lähtien, koko ajan Imatran paloasemalla.Aluksi hän oli väestönsuojelusuunnittelija, sen jälkeen valmiussuunnittelija, pelastussuunnittelija ja nykyisin turvallisuuskouluttaja, joka vastaa Etelä-Karjalan turvallisuusviestinnästä.Komi tekee pelastussuunnitelmia taloyhtiöille ja työpaikoille. Hän järjestää koulutusta kaikenikäisille. Hän osallistuu yleisötapahtumiin ja messuille.Komi tekee myös palotarkastuksia kerrostaloissa.-On tärkeää, että kenttäkokemus säilyy. Tietää mistä puhuu, kun kouluttaa ihmisiä.ANSA KOMI työskentelee miesvaltaisella alalla.Hän arvioi, että naisena häntä ei ehkä koeta samassa määrin viranomaiseksi kuin vastaavassa tehtävässä toimivaa miestä.Jos näin todella on, Komi pitää sitä pelkästään hyvänä asiana.-Ihmiset uskaltavat tulla kysymään pienistäkin asioista, ja monet pienet asiat ovat tärkeitä. Ehkä painotan siisteyttä ja järjestystä enemmän kuin miehet.ANSA KOMILLE myönnettiin vastikään valtakunnallinen Arjen turvaaja -palkinto.Kunnallisalan kehittämissäätiön mukaan Komi on aktiivisesti kehittänyt Etelä-Karjalan turvallisuuskoulutusta. Lisäksi hän on osallistunut innokkaasti valtakunnallisen turvallisuuskoulutuksen kehittämiseen Lappeenrantalaislähtöinen Ansa Komi työskentelee Imatran paloasemalla, mutta samalla hän vastaa Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen turvallisuusviestinnästä.

Uusi kuntajako sytyttää pienen koulusodan Imatralla. Taistelu kyläkouluista käydään Rautjärven aseman koulun ja Kaukopään välisellä alueella.

Kaupunki käy uudestaan läpi, mitä Pietarissa tehdään. Ensimmäiseksi irtauduttaneen ERIP-yhteisöstä.

Kolmessa ja puolessa vuodessa alueelle on sijoitettu yli 130 miljoonaa euroa. Majoituspaikkoja on syntynyt 1 200 ja lisää tulee jatkuvasti.

Venäläiset halusivat luvan yhdeksälle rakennukselle. Rakennustarkastaja esittää lupaa vain yhdelle.

Rikosylikonstaapeli Veikko Joukaisen mukaan edessä on pitkä prosessi. Eksotessa on käynnissä kokonaisselvitys valehoitajan toiminnan laajuudesta.

Ennätysajassa valmistunut maitopurkkitehdas työllistää 47 ihmistä. Suomalaisille kuluttajille painetaan ja taitellaan vuodessa jopa 500 miljoonaa harjakattoista purkkia.