Categories
Artikkelit

Suurkunta vaarassa veltostua

Professori Hannu Laurilan mielestä kaupunkiseudun kuntien välinen kilpailu lisää asukkaiden hyvinvointia. Kilpailu tyrehtyy, kun seudusta tulee yksi iso kunta.

Teksti Ilpo Leskinen

Kuvitus Mika Strandén

KUNTAUUDISTUS on unohtanut kilpailun näkökulman. Tätä mieltä on taloustieteen professori Hannu Laurila Tampereen yliopistosta.

Laurila sanoo, että kaupungit ja lähikunnat kilpailevat asukkaista. Kilpailun seuraukset koituvat asukkaiden hyväksi.

-Kunnat kilpailevat ihmisten hyvinvointia edistävillä asioilla, kuten palvelujen parantamisella, kustannusten pienentämisellä ja viihtyisällä asuinympäristöllä.

-Kun kaupunkiseudusta tulee yksi kunta, tämä kilpailuasetelma kuolee pois. Tilalle tulee keskuskunnan keskusjohtoinen näkökulma.

ASUKKAIDEN tarpeisiin vastaava kilpailu lisää hyvinvointia Laurilan mukaan enemmän kuin keskusjohtoinen suunnittelu. Talousalueiden kuntamalli johtaa väistämättä keskuksen korostumiseen ja reuna-alueiden näivettymiseen.

-Suuren kunnan laita-alueet eivät pysty ylläpitämään vireyttä. Reuna-alueet säilyvät elossa vain, jos niillä on jotain aivan erityistä tarjottavaa asumiseen.

Kuntien välinen kilpailu on Laurilan mukaan tärkeämpää kuin yleisesti ajatellaan.

Kunnat edistävät paikallisten markkinoiden toimivuutta ja asukkaiden hyvinvointia kaavoituksella, liikenteen järjestämisellä sekä hyvän ympäristön tuottamisella.

-Nämä muut merkitykset ovat lopulta tärkeämpiä kuin palvelujen järjestäminen. Nyt kuntia katsotaan vain palvelujen tuottajina.

LAURILA NÄKEE, että nyt halutaan vahvoja kuntia, jotka pystyvät tuottamaan kalleimmatkin palvelut ja joilla on riittävän leveä veropohja.

-Nämä kaksi pientä ongelmaa voidaan poistaa muutenkin kuin kuntaliitoksilla. Siirretään kalliiden palvelujen tuottaminen valtiolle ja laajennetaan kiinteistövero koskemaan myös maa- ja metsätalousmaata.

Laurilan mielestä nyt ajatellaan liian kapeasti niin, että vain liitokset ovat ainoa keino tuottaa palvelut kestävästi.

KUNTALAISTEN vaikutuskeinot pienenevät Laurilan mukaan väistämättä, kun yksikkökoko kasvaa. Reuna-alueilta on vaikea saada ääntään kuuluville.

Matkustamisen tarve lisääntyy. Se lisää niin kunnan kuin kuntalaisten kustannuksia.

-Kuntalaisten kasvavat matkakulut ja matkustamisen aiheuttama ajanhukka on otettava yhtä lailla huomioon kuin kunnan kulut.

Hän pitää vaarana, että suurkuntien luomat palvelut eivät ota huomioon paikallisia eroja. Näin syntyy tehokkuustappio ja hyvinvoinnin menetystä.

-Jotkut saavat liian vähän ja jotkut liian paljon, kun tehdään keskitetty ratkaisu. Päätöksenteko kannattaa viedä ruohonjuuritasolle lähelle ihmisiä. Näin palvelujen todellinen tarve selviää parhaiten.

LAURILA IHMETTELEE kilpailunäkökulman unohtamista sitä taustaa vasten, että kuntauudistusta voidaan pitää kokoomusvetoisena ja puolue muissa yhteyksissä korostaa kilpailun tärkeyttä.

-Kunnilla on sama kilpailutilanne kuin yrityksillä. Ne haluavat lisää asiakkaita ja samalla pitää kiinni entisistä asiakkaista.

LAPPEENRANTALAINEN kokoomuksen kansanedustaja Jukka Kopra muistuttaa, että kuntauudistuksesta on sovittu hallitusohjelmassa.

Kopran mukaan kyse ei ole kokoomuksen kuntauudistuksesta vaan koko hallituksen urakasta hyvinvointivaltion pelastamiseksi ja palvelujen turvaamiseksi.

-Huoltosuhde heikkenee nopeasti vuoteen 2030 mennessä. Samalla väestö eläköityy. Kuntien ja valtion taloustilanne ei helpota ongelman ratkaisua.

JUKKA KOPRA näkee kuntien kilpailussa useita kielteisiä piirteitä. Kilpailu yrityksistä ja hyvätuloisista asukkaista johtaa usein siihen, että yhdyskuntarakenne kehittyy sattumanvaraisesti. Kaupunkiseudulle muodostuu hyvä- ja huono-osaisuuden alueita.

Kaupungin lähikunnat säätelevät kuntaan tulevaa muuttoliikettä itselleen edulliseksi.

Ne ovat harvoin kiinnostuneet sosiaalisesta asuntotuotannosta, joukkoliikenteen järjestämisestä tai kalliiden kulttuuripalvelujen tuottamisesta. Nämä kustannukset jäävät lähes aina keskuskaupungeille.

TAIPALSAARI ja Lemi ovat houkutelleet työssäkäyviä lappeenrantalaisia asukkaikseen. Lappeenranta on joutunut ottamaan asian huomioon, mutta Kopra ei pidä ilmiötä kovin suurena kaupungin näkökulmasta.

Kalliiden palvelujen siirto valtion hoidettavaksi ei Kopran mielestä ole korvike kuntauudistukselle.

-Tuottavuus tuskin ainakaan paranee. Väestörakenteesta johtuva ahdinko ei helpota yhtään. Meillä on edelleen vain yhdet suomalaiset veronmaksajat.

IMATRALAINEN yritysasiatuntija ja kokoomuspoliitikko Ismo Pöllänen pitää olemassaoloa kilpailua suurempana kysymyksenä. Imatra ja koko Etelä-Karjala kilpailevat elämästään.

-Veronmaksajat vähenevät, ja palvelut pitäisi turvata myös tulevaisuudessa. Kilpailu koskee ennen kaikkea sitä, mikä kunta voi ylipäätään olla olemassa.

IMATRALLA on pitkään tiedostettu ja seurattu asukkaiden muuttoa etenkin Ruokolahdelle. Pöllänen pitää tosiasiana, että Imatra ei pysty kaikkiin haasteisiin vastaamaan. Imatralla ei ole tarjota ranta-alueita asumiseen.

-Jos imatralaiset haluavat asua rannalla, heidän on parasta muuttaa Ruokolahdelle. He kuitenkin käyttävät edelleen Imatran palveluja.

HANNU LAURILA pitää kilpailun kannalta tärkeänä, että Etelä-Karjalasta ei tehdä yhtä kuntaa. Jos isoihin liitoksiin mennään, Lappeenrannan ja Imatran tulee säilyä eri kuntina.

-On pelkästään hyvä, että näin läheltä toisiaan löytyy kaksi kohtalaisen vireää paikkaa. Ne pystyvät tehokkaasti kilpailemaan samoista asukkaista.

Jukka Kopra on kahden kunnan kannalla, samoin Ismo Pöllänen.

-Yksi on liian vaikea pala, vaikka sillä olisi omat etunsa. Lappeenrannan ja Imatran henkinen ja kulttuuriero tavassa toimia on vielä liian suuri. 2030-luvulla voi jo olla eri tilanne, Pöllänen sanoo.

Imatra ei hamua liitosta maakunnan pohjoispään kuntien kanssa. Tätä Pöllänen korostaa.

-Toimimme täysin sen mukaan, mitä muut kunnat haluavat.

PÖLLÄNEN EI lämpene sille, että Imatran pitäisi näkyvästi houkutella lappeenrantalaisia muuttamaan, kun leveä Kuutostie on lyhentänyt kaupunkien välimatkaa.

-Tärkeintä on, että Etelä-Karjala saa uusia asukkaita. Suurin kysymys on, että maakuntaan saadaan työpaikkoja. Asuinpaikka maakunnan sisällä on toissijainen asia, Pöllänen sanoo.

Kirjoittaja:
Ilpo Leskinen