Timo Laitakari
Joutseno. Metsä Fibren Joutsenon tehdas ei kesän jälkeen tarvitse lainkaan tehtaan ulkopuolelta tulevaa energiaa. Heinäkuussa tehdasalueella otetaan koekäyttöön kaasutuslaitos, joka tekee puun kuorijätteestä kaasua. Sillä voidaan korvata maakaasu, jota vielä nyt tarvitaan tehtaan meesauunin polttoaineena.
Yhtiö kehuu Joutsenon tehdasta Suomen ensimmäiseksi normaaliajossa hiilidioksiidineutraaliksi sellutehtaaksi. Poikkeustilanteissa, kuten tehtaan käynnistysvaiheessa, maakaasua vielä tarvitaan.
Kaasutuslaitoksen rakennustyöt alkoivat viime kesänä ja nyt rakennus on harjakorkeudessa. Tuotannolliseen koekäyttöön laitos on tarkoitus ottaa kesällä.
Laitos tuottaa kaasua 48 megawatin verran. Määrä vastaa noin 2?500 öljylämmitteisen omakotitalon kulutusta.
Sinällään puun muuntaminen kaasuksi on vanhaa tekniikkaa, jota käytettiin jo sodan aikana muun muassa häkäpönttöautoissa. Tehtaanjohtaja Henrik Söderström pitää Joutsenossa käyttöön otettavaa laitosta kuitenkin kokoluokassaan edelläkävijänä.
Laitoksen hienous piilee ensinnäkin siinä, että fossiilinen polttoaine eli maakaasu pystytään korvaamaan biopolttoaineella, joka tehdään sellunteosta ylijäävällä jätteellä eli puun kuorella.
Ennen kuin kuori voidaan kaasuttaa, se pitää kuivata. Tähän käytetään tehtaan ylijäämälämpöä, joka tähän asti on mennyt harakoille. Näin tehtaan energiatehokkuus paranee.
Bonuksena on vielä se, että tehtaan rekka-autorallikin hieman pienenee: tähän asti kuorijäte on myyty ja kuljetettu polttoaineeksi tehtaan ulkopuolelle.
Sellutehtaiden energiaomavaraisuus on jo lähtökohtaisesti hyvä, sillä tuotantoprosessissa syntyy energiaa enemmän kuin laitos itse tarvitsee. Joutsenon tehdaskin tuottaa sähköä tuplasti sen, minkä itse tarvitsee: loput se myy ulos.
Joutsenon investoinnin arvo on noin 20 miljoonaa euroa. Siitä valtiota saatu energiatuki kattaa 4,2 miljoonaa euroa. Metsä Fibren tuotantojohtaja Ismo Nousiainen sanoo, että tukea tarvittiin teknologiariskin kattamiseen: laitos käyttää sellaista teknologiaa, jota ei aikaisemmin hyödynnetty vastaavassa laajuudessa.
Nousiaisen mukaan vastaava kaasutuslaitos saattaa nousta yhtiön muillekin sellutehtaille, jos kokemukset Joutsenosta osoittautuvat hyviksi. Yhtiöllä on Suomessa tehtaat myös Kemissä, Raumalla ja Äänekoskella.
Metsä Fibre tunnettiin aikaisemmin Botniana tai Metsä-Botniana. Se kuuluu Metsä Groupiin, jonka taas omistaa Metsäliitto Osuuskunta.
Kuva: Tuuli Truhponen
Kuvateksti: Projektipäällikkö Pertti Lehmonen ja tehtaanjohtaja Henrik Söderström esittelivät torstaina harjakorkeuteen noussutta kaasutuslaitosta Metsä Fibren Joutsenon sellutehtaalla.
Kaasutuslaitos harjakorkeudessa
Joutsenon sellutehtaan kuorenkaasutuslaitos on nyt harjakorkeudessa.
Investointipäätös siitä tehtiin helmikuussa 2011 ja täydessä tuotantokäytössä on tarkoitus olla ensi lokakuussa.
Rakennusvaiheessa laitos työllistää noin 120 henkilötyövuotta.
Tuotantokäyttöä varten ei palkata uutta henkilöstöä.
Laitoksen toimittaa Andritz.
Projektiin osallistuu noin 30 eri yritystä, joista iso osa on paikallisia.
Hankkeen kotimaisuusaste on noin 70 prosenttia.