Anne Kotiharju
ETELÄ-KARJALASTA ei löydy yhteistä säveltä kuntauudistukseen. Ministeriön esittämä yhden jättikunnan malli saa enimmäkseen huutia.
Lemi, Luumäki, Parikkala ja Taipalsaari eivät halua selvittää minkäänlaista kuntaliitosta. Se on turhaa, koska kunnat ovat linjanneet pysyvänsä itsenäisinä.
Toisessa ääripäässä on Suomenniemi, joka jo käy kuntaliitosneuvotteluja Mikkelin ja Ristiinan kanssa.
Imatra ja Lappeenranta kannattavat sekä yhden että kahden kunnan mallin selvittämistä. Kahden kunnan mallissa olisi Lappeenrannan, Lemin, Luumäen, Savitaipaleen ja Taipalsaaren muodostama kunta sekä Imatran, Ruokalahden, Rautjärven ja Parikkalan kokonaisuus.
Rautjärvi ei hyväksy jättikuntaa, mutta selvityttäisi Imatran ja Lappeenrannan seutukuntiin perustuvat kaksi kuntaa.
Ruokolahti ja Savitaipale tuovat esiin linjauksensa pysyä itsenäisinä, mutta hyväksyvät yhden tai kahden kunnan mallin selvittämisen. Savitaipale hyväksyy liitosselvitykset vain, jos ne tarjoavat kunnalle nykyistä parempia vaihtoehtoja. Kunnan mielestä eteläiset osat Suomenniemestä voisivat olla mukana Savitaipaletta koskevassa selvittelyssä.
Itsenäisyydestään ehdottomasti kiinni pitävät Lemi, Luumäki, Parikkala ja Taipalsaari katsovat, että ministeriön kuntauudistustyöryhmän tekemät analyysit muun muassa kunnan väestökehityksestä, taloudesta ja peruspalvelujen järjestämisedellytyksistä ovat virheellisiä. Kuntien mielestä analyysit maalaavat aivan liian mustan tulevaisuudenkuvan. Esimerkiksi Luumäki vetoaa taloutensa vahvuuteen ja jo tehtyihin yhteistyöratkaisuihin esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä elinkeinopalveluissa.
Lemi toteaa, että se pärjää omillaan, mutta toimiva yhteistyö on etu. Liitosselvittelyjä se ei hyväksy muuta kuin pakon edestä.
Taipalsaari vastustaa selvittelyjä, mutta jos valtio joka tapauksessa pakolla jotain selvittää, pitää selvitysalueen olla koko maakunta.
Parikkala taipuisi pakon edestä hallituksen selvitykseen, jossa tutkittaisiin koko Etelä-Karjalan kattava kuntayhtymä. Yhtymä huolehtisi palvelujen järjestämisestä.
Kuntaliitosneuvotteluja jo käyvä Suomenniemi kiirehtii kuntauudistusta. Kunta pyytää valtiota auttamaan itseään taloudellisesti siirtymäkauden, jos kuntaliitos ei toteudu ensi vuoden alusta. Kunta vastustaa osakuntaliitoksia, ja haluaa pysyä kokonaisena.
Mitä enemmän kunnat lausunnoissaan vastustavat liitoksia, sitä enemmän ne vastustavat myös valtionosuusjärjestelmän muutoksia tai valtion tukea kuntaliitoksiin. Liitosselvitysten kannattajat taas ovat valmiita puuttumaan valtionosuusjärjestelmään sekä toivovat tukea liitoksiin.
Ministeriön työryhmä ehdotti jättikuntaa
Etelä-Karjalaan tulisi yksi kunta.
Siinä olisi mukana myös Parikkala, joka halutessaan voi valita suunnakseen myös Savonlinnan.
Suomenniemi liittyisi Mikkeliin.
Lappeenranta, Taipalsaari, Lemi, Luumäki, Savitaipale, Imatra, Ruokolahti, Rautjärvi ja Parikkala muodostavat luonnollisen työssäkäyntialueen.
Yhtenä vaihtoehtona eteläsavolaisen Puumalan voisi jakaa Mikkelin ja Savonlinnan sekä Etelä-Karjalan kanssa.
Kuntauudistuksen aikataulu
Kuntien lausunnot ministeriöön huhtikuun puolivälissä.
Kuntien näkemysten perusteella hallitus valmistelee esityksen eduskunnalle rakennelaiksi. Esitys annetaan eduskunnalle syksyllä 2012.
Rakennelaki tulisi voimaan vuoden 2013 alusta.
Uutta kuntarakennetta koskevat ratkaisut olisi tehty vuoden 2014 loppuun mennessä.
Kuntalain kokonaisuudistus käynnistyy keväällä 2012. Uusi kuntalaki tulisi voimaan vuoden 2015 alusta.
Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan. Uusi valtionosuusjärjestelmä astuu voimaan vuoden 2015 alusta.
Lähde: Valtiovarainministeriö