Iiro-Matti Nieminen
LAPPEENRANTA. Karhu teki uuden ryöstöretken mehiläispesille Lappeenrannan Puralassa.
Viime viikonloppuna karhu tuhosi kolme pesää Esa Lipiäisen kuuden pesän mehiläistarhasta. Torstain ja perjantain välisenä yönä karhu löi rikki myös jäljelle jääneet kolme pesää.
Lipiäinen onnistui kuvaamaan pesillä vierailevan karhun.
Ensimmäisenä karhun havaitsi Etelä-Saimaan riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Harri Kälviäinen, joka kävi tutkimassa karhun ensimmäisen vierailun aiheuttamia vahinkoja torstai-iltana.
Kälviäinen kertoo pysäyttäneensä auton peltotielle ja lähteneensä kävelemään kohti pesiä.
-Näin, että metsikössä on tumma möykky. Ajattelin ensin, että se on katajapuska.
Kun Kälviäinen oli sadan metrin päässä pesiltä, möykky lähti liikkeelle. Matalassa kuusikossa, 40 metrin päässä pesistä, oli karhu.
-Emäntä huusi, että älä mene sinne, Kälviäinen kertoo.
Hän kääntyi takaisin autolle ja kertoi karhusta Lipiäiselle. Tämä nappasi kameran mukaansa ja lähti pesille.
-Ei tarvinnut odottaa kauan, niin sieltä kuusikosta karhu köntysteli. Jumalattoman isohan se oli, Lipiäinen sanoo.
Karhu asteli pienen kummun päälle pesien tuntumaan. Siinä se istuskeli hetken ajan, kunnes kävi makaamaan.
Perjantaiaamuna Kälviäinen saapui uudestaan paikalle. Kaikki pesät oli tuhottu.
Vierailija on luultavasti ollut kookas naaraskarhu. Karhun etutassun jälki oli 12-13 senttiä leveä.
Mehiläispesien kärsimien vahinkojen tarkastaminen voi olla vaarallista. Usein karhu jää tuhoamiensa pesien lähelle ja vartioi niitä kuin haaskaa.
Kevätaikaan karhulla ei ole paljon syötävää, joten se joutuu turvautumaan mehiläispesiin.
Viime vuosina karhujen aiheuttamista mehiläisvahingoista on tullut yleinen riesa Etelä-Karjalassa.
-Karhujen määrä metsässä on niin suuri, että se alkaa jo olla turvallisuuskysymys, Kälviäinen sanoo.
Vaaraa lisää myös se, että odotettavissa on viimevuotista enemmän pentueita.
Karhunaaras saa yleensä pentuja joka toinen vuosi, ja viime vuonna riistanhoitoyhdistys teki vain satunnaisia pentuehavaintoja.
KUVATEKSTI
Tuuli Truhponen
Karhu etsii pesiltä ennen muuta mehiläisentoukkia, joista se saa proteiinia.
Kaatolupien määrän päättää ministeriö
Maa- ja metsätalousministeriö päättää, paljonko karhujen kaatolupia vuosittain jaetaan. Alueelliset riistakeskukset myöntävät tarkemmat kaatoluvat.
Kaakkois-Suomen riistaneuvosto haluaa, että Vuoksen ja Kymijoen välinen alue määriteltäisiin vakiintuneen karhukannan alueeksi. Nykyisin alue on karhujen levittäytymisvyöhykettä, jolle myönnetään niukasti kaatolupia.
Myös poliisi voi tarvittaessa ottaa kiinni tai lopettaa karhun, mutta kynnys siihen on korkea. Käytännössä poliisi toimii vain akuutissa vaaratilanteessa.