Outi Salovaara
LAPPEENRANTA. Lappeenrannan kaupunki etsii edelleen elinkeinoelämältä lisää rahoitusta lentoliikenteelle.
Olemme toiveikkaita, että saamme kasvatettua yksityisen rahoituksen osuutta, sanoo apulaiskaupunginjohtaja Kari Korkiakoski.
Jo tähän mennessä maakunnan suuret hotellit sekä teknillinen yliopisto ovat lupautuneet lentoliikenteen rahoittajiksi.
Rahaa tarvitaan Lappeenrannasta jo lentävien Ryanairin ja Air Balticin sekä kesäkuussa lennot aloittavan Blue1:n markkinointiyhteistyösopimuksiin.
Air Baltic lentää Lappeenrannasta Latvian Riikaan ja Ryanair Saksaan ja Italiaan ja vielä reilun viikon ajan Belgiaan. Blue1 aloittaa kesäkuun alussa lennot Kööpenhaminaan.
Kaupunki voi käyttää lentoliikennesopimuksiin enintään 825 000 euroa, josta kaupungin budjettirahaa on enintään 500 000 euroa.
Korkiakoski myhäili tyytyväisenä keskiviikkona Air Balticin lentojen jatkosopimusta koskeneessa tiedotustilaisuudessa. Kaupungin lokakuussa päättyvää sopimusta jatkettiin vuoden 2015 lokakuun loppuun saakka.
Meillä on nyt kaikkien yhtiöiden kanssa vuoteen 2015 asti kestävät sopimukset, sanoi Korkiakoski.
Air Baltic lentää jatkossakin Riikaan neljästi viikossa: tiistaina, keskiviikkona, lauantaina ja sunnuntaina. Ensi talvena yhtiö saattaa rukata vuorojaan niin, että matkustajat pääsevät Eurooppaan aiemmin aamulla ja palaavat myöhemmin illalla.
Air Balticin viestintäjohtaja Janis Vanags kehui Lappeenrannan strategiaa. Kaupunki ei ole ryhtynyt rakentamaan lasipalatseja ja hulppeaa infraa, vaan on ensin keskittynyt hoitamaan perusasiat kuten lentoreitit kuntoon.
Air Balticin matkustajamäärä Lappeenrannan lentoasemalla kasvoi viime vuonna lähes 27 000:een. Vuonna 2010 matkustajia oli noin 23 000.
Lappeenrannan lentokentän kokonaismatkustajamäärä kasvoi viime vuonna noin sata prosenttia 116 000 matkustajaan. Tänä vuonna niin valtavaa kasvua tuskin nähdään, mutta 1020 prosentin kasvua pidetään mahdollisena.
Uusia lentomatkustajia yritetään houkutella muun muassa lähimaakunnista. Lappeenrannan kaupungin edustajien mukaan Mikkelissä ja Kouvolassa ei vielä ole ymmärretty, että Lappeenrannasta pääsee maailmalle lähes samalla hinnalla minkä HelsinkiVantaalla joutuu pulittamaan parkkilipusta.
Venäläisten matkustajien määrä on Lappeenrannassa huomattava, mutta Janis Vanags ei ryhtynyt arvioimaan heidän osuuttaan kaikista matkustajista.
Air Balticin Janis Vanagsin mukaan Lappeenrannan lentokentästä käytetään pietarilaisten keskuudessa nimitystä Pulkovo 3. Nimitys viittaa Pietarin omaan lentokenttään, jolta halpalentoyhtiöt eivät voi lentää Venäjän tiukan sääntelypolitiikan vuoksi.
Lentoliikenteen rahoitus
Lappeenrannan kaupunki voi käyttää lentoliikenteen tukemiseen enintään 825 000 euroa vuodessa 20122015.
Suoraan kaupungin budjetista lentoliikennettä voi tukea 500 000 eurolla.
Ulkopuolisista tahoista hotellitoimijat Etelä-Karjalan Osuuskauppa, Holiday Club ja Restel rahoittavat lentoliikennettä tänä vuonna yhteensä 150 000:lla ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto 25 000 eurolla.
Uusia elinkeinoelämän tukijoita haetaan edelleen.
Mikäli kaupungin budjettirahoitus ja yksityinen rahoitus eivät kata kuluja, lopun maksaa elinkeinoyhtiö Lappeenrannan Liiketoiminnat Oy.