Lemi. Vasta kolmannen etsintäpäivän iltana Sauli Värtö sen löysi. Vanhan lukon, jonka hänen isänsä otti 53 vuotta sitten ovesta talteen, kun purki tallin.
Viime keväänä tehdessäni varastorakennusta kesämökille tuli minulle mieleen vanha lukko, jonka jo poikana näin käytössä tallin ovessa. Ajattelin, että sellainen sopisi varaston lukoksi, Sauli Värtö kertoo.
Hän oli nähnyt lukon paperiin käärittynä kotitalon vintillä, mutta nyt piti etsiä kaikki varastot ja saha, ja vasta sitten lukko löytyi.
Kyllä oli mies iloinen, kun tuli lukon kanssa kotiin, muistaa puoliso Liisa Värtö.
Avain ei enää ollut tallessa eikä salpa, mutta itse lukko koivupuuhun lovettuine mekanismeineen kyllä. Vähemmän mekaniikkaan perehtyneelle ei lukkolaitteen idea heti avaudu, mutta Sauli Värtö ymmärsi loveuksia tutkailemalla, miten hevostalli oli aikoinaan salvattu.
Lukon alareunassa on käytävä, missä salpapuu liikkuu. Neljä yläpäästään lovettua puista haittaa kulkee kukin omassa urassaan. Avain työnnetään yksi kerrallaan haittojen loviin, ja kun ne kaikki ovat ylhäällä, mahtuu salpa lukon sisään ja ovi aukeaa. Kun avain otetaan pois, haitat putoavat alas, eikä salpa pääse liikkumaan. Ovi pysyy tiukasti säpissä.
Hevosvarkaudet olivat aikoinaan yleisiä. Lukon takaa hevosta ei varastettu, ja isäntä saattoi laittaa avaimen tyynynsä alle, Värtö sanoo.
Vanha lukko mallinaan Sauli Värtö teki lukon, siihen salvan ja vastakappaleen. Avaimesta tuli ison abloy-avaimen näköinen.
Kesämökin varaston oveen lukko on ihan sopiva. Isoa avainta ei voi mukanaan jatkuvasti kantaa, mutta jos viikoksi lähtee mökiltä, voi sillä varaston hyvin lukita, suunnittelee hän. Vielä ei lukko ole paikallaan, kun ovi on maalaamatta.
Sauli Värtö teki lukkonsa eläkeläisten puutyöpiirissä, mutta se ei se jäänyt yhteen. Hän on tehnyt jo kuusi puulukkoa ja saanut piiriläisiltä lukkomestarin arvon.
Lukon tekoon innostuivat muutkin.
Haikon Kari teki lukkoonsa kolme leveämpää uraa neljän sijaan. Varmisti näin, ettei se minun avaimellani avaudu, Värtö nauraa.
Värtöjä on mietityttänyt vanhan lukon historia. Tekikö lukon sama käsistään taitava Kaapriel, jonka nimi on mankelipulikassa? Saulin isänisänisä oli Kaapriel Kaaprielinpoika Värtö, ja tämän isä siis myös Kaapriel. Jompi kumpi olisi voinut lukonkin tehdä.
Internetistä Värtöt ovat etsineet vastaavia:
Museoviraston sivuilla on lukko 1700-luvulta. Se näyttää hyvin samalta kuin tämä. Metalliset osat lukkoihin tulivat 1800-luvulla, kertoo Liisa Värtö.