Leena Sallinen
Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin mukaan maakunnan pohjoisosissa on aineksia kansallispuistoksi. Piiri esittää ympäristöministeriölle ja Metsähallitukselle, että sen perustamismahdollisuudet selvitetään.
Esityksen mukaan kansallispuistoa voitaisiin ryhtyä kokoamaan Ruokolahden erämaisista soista ja metsistä. Ydinalue syntyisi valtion 300 hehtaarin ja 330 hehtaarin suo- ja metsäalueista, jotka ovat Virmutjoelta Sulkavalle vievän tien kahta puolta.
Itäpuoliseen alueeseen rajautuu Kemppilän Suurisuo. Se on luonnoltaan valtion maita arvokkaampi, mutta yksityisomistuksessa.
Luonnonsuojelupiirin puheenjohtaja Juha Juutin mukaan ajastaan ydinalueeseen voitaisiin liittää 350 hehtaaria Suurisuota lähimetsineen. Silloin kansallispuistoon vaadittavat tuhat hehtaaria alkaisivat olla koossa.
Ydinaluetta voitaisiin esityksen mukaan täydentää seudun Metso-ohjelman kohteilla sekä luontokartoituksissa arvokkaiksi todetuilla metsillä ja soilla. Niitä on metsäyhtiöiden ja yksityisten mailla useita satoja hehtaareja.
Lisäksi kansallispuiston tarpeisiin pitäisi varata muutkin valtion maat, joita on vajaat 400 hehtaaria.
Kansallispuiston kokoajaksi tarvittaisiin ekologisia käytäviä, sillä siihen esitetyt ydinosatkin ovat erillään. Täydennysosia on hajallaan Ruokolahden takamailla ja maakunnan rajamailla.
Punkaharjulta Parikkalan rajan tuntumasta luontoharrastajat ovat löytäneet arvoluontoa toiseenkin kansallispuistoaloitteeseen. Siinä on Haarikko-järven lähiseutua.
Vanhastaan maakuntarajan tuntuman suurin luonnonsuojelualue on Sulkavan Lohikoskella. Siellä on noin 10 000 hehtaaria valtion maata, josta noin 700 hehtaaria on suojeltu.
Juha Juutin mukaan Etelä-Karjalan kansallispuisto saisi Lohikoskelta selustatukea.
Tukea tarvitsevat uhanalaiset metsälajit ja -luontotyypit, joiden suojelulla piiri perustelee esitystään. Perusteluna on myös Etelä-Karjalan kansallispuiston puute.
Esityksen on tehnyt luonnonsuojelupiirin hallitus. Sen mukaan ympäristöministeriössä uudelleen arvioitavaksi otettu esitys Suur-Saimaan kansallispuistosta on vanhentunut.
Saimaannorpan suojeluunkin on piirin mukaan nykyisin muut keinot.
KUVATEKSTI
Juha Juuti
Ruokolahden Kemppilän Suurisuo on monimuotoinen suoalue ja osin luonnontilassa. Tutkijoiden mukaan sieltä löytyy harvinainen eteläinen aapasuo, jonka säilyttämiseksi suon reunaojat pitäisi tukkia.
Luonnonsuojelualueiden aatelia
Kansallispuisto on luonnonsuojelualueen tavoiteltu status.
Se perustetaan lailla
valtion maalle, jota pitää
olla vähintään tuhat hehtaaria.
Suomessa on 37 kansallispuistoa.
Niiden ensisijainen tarkoitus on suojella luonnon monimuotoisuutta.
Ne ovat myös yleisiä nähtävyyksiä. Suosituimmat vetävät paljon väkeä.
Kansallispuistojen hoidosta ja retkeilypalveluista vastaa Metsähallitus.