Kuukausi: toukokuu 2012

LEMI. Etelä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) oli keskiviikkoiltapäivään mennessä vastaanottanut kaksi valitusta Lemin Iso-Rapasalon saaren silta- ja pengerluvasta. Tämä merkitsee sitä, että lupa-asia siirtyy Vaasan hallinto-oikeuden käsiteltäväksi.Aluehallintovirasto myönsi luvan penkereen ja sillan rakentamiseksi Kuhasensaaresta Kivijärven Rapasalonsalmen yli Iso-Rapasalon saareen huhtikuun viimeisenä päivänä. Valitusaika päättyi keskiviikkona, mutta viimeiset valitukset AVI voi kirjata vielä torstaina, jos valitukset on lähetetty määräajassa.Rapasalonsalmi on kapeimmillaan noin sadan metrin levyinen. Penger ja silta sijoittuisivat salmen ylle vinottain noin 190 metrin pituisena.Luvan mukaan penger voi olla enimmillään noin neljä metriä keskivedenkorkeuden yläpuolella.SILLAN AUKON leveys olisi niinikään keskivedenkorkeudella noin 31 metriä. Veden vaihtumisen turvaamiseksi siltaan rakennettaisiin lisäksi kaksi halkaisijaltaan puolitoista metristä rumpua.Iso-Rapasalon saari on pinta-alaltaan 211 hehtaarin laajuinen. Se ulottuu eteläosistaan Luumäen puolelle.Saaressa on noin 70 loma-asuntoa.Siltahanketta on perusteltu tieyhteyden saamisella mantereen ja saaren välille.AVI totesi päätöksessään huhtikuussa, että maakulkuyhteys parantaa saaren asukkaiden liikkumismahdollisuuksia, helpottaa saaressa sijaitsevien kiinteistöjen käyttöä ja hoitoa sekä mahdollistaa kiinteistöjen ympärivuotisen käytön.MYÖS HAITAT vesilupapäätöksessä myönnettiin. AVIn mukaan penger ja silta muuttavat haitallisesti maisemaa ja rakenteet heikentävät jonkin verran veden vaihtumista Rapasalonsalmessa ja sen läheisillä vesialueilla.Penger sijaitsee lähimmillään noin kymmenen metrin päässä erään loma-asuntokäytössä olevan kiinteistön rannasta ja muutaman kymmenen metrin päässä lähimmästä rakennuksesta. AVI arvioi sopivaksi kertakorvaukseksi tälle kiinteistölle aiheutuvasta haitasta 5 400 euroa.Virasto katsoi, että edellytykset luvan myöntämiselle olivat olemassa. Sen mielestä hankkeesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon ja haittaan verrattuna huomattava.

Ammattikalastajat eivät halua lisää rajoituksia. Vetouistelun Suomen mestari on valmis hyväksymään myös uusia rajoituksia kalastukseen.

OikaisuTorstain Etelä-Saimaassa oli virhe sivulla 6. Sijoitusyhtiö Indekon ei ole kuntaomisteinen. Sen suurin omistaja on Finnveran tytäryhtiö Veraventure. Kuntien omistusosuus on nykyisin 15 prosenttia.Fly Lappeenrannan sijoittajia petkutettiin olemattomalla sopimuksella. Kaupunkiyhtiöt antoi sijoittajille väärää tietoa lentokentän tulevaisuudesta.Lappeenrannan kaupungin elinkeinoyhtiö houkutteli Fly Lappeenrantaan sijoittajia olemattomalla yhteistyösopimuksella. Etelä-Saimaan haltuunsa saamat asiakirjat osoittavat, että Lappeenrannan Kaupunkiyhtiöiden (LKY) toimitusjohtaja Tom Hultin esitteli sijoittajille liiketoimintasuunnitelmaa, joka pohjautui väärille tiedoille Finavian kanssa jo hyvin pitkälle sovitusta yhteistyöstä.Flyn bisneksen tulevaisuus perustui sille, että se saisi lentokentän liiketoiminnot valtiolliselta Finavialta. Hultin kertoi sijoittajille kesällä 2008, että tästä on löytynyt Finavian kanssa sopu.Hultin toimitti useille sijoittajille allekirjoituksia vaille valmiin sopimusluonnoksen. Hän kertoi, että asia oli valmisteltu ja hyväksytty Fin-avian pääjohtajan esikunnan kanssa. Seuraavaksi asia oli Hultinin mukaan menossa Fin-avian hallitukseen.Finaviasta kerrotaan, ettei neuvotteluissa missään vaiheessa päästy lähellekään ratkaisua. Sen viestintäjohtaja Mikko Saariaho vahvistaa, että erilaisia neuvotteluita Lappeenrannan kentästä on toki käyty.- Selvitystyö yhteistyömallien osalta ei johtanut missään vaiheessa mihinkään konkreettiseen.Etelä-Saimaa tavoitteli keskiviikkona Hultinia kommentoimaan asiaa. Hän ei ole ollut halukas keskustelemaan.Fly oli jo muutaman kuukauden toiminnan jälkeen pahoissa talousvaikeuksissa keväällä 2008. Hultin haali epätoivoisesti kasaan rahoituspakettia yhtiön pelastamiseksi.Hultin neuvotteli rahoituksesta myös kuntaomisteisen Indekonin ja valtiollisen Finnveran kanssa. Indekonin kanssa keskustelut olivat niin pitkällä, että juhannuksena Indekonin hallitus teki päätöksen 400?000 euron rahoituksesta. Ehtona kuitenkin oli Finavia-sopimuksen toteutuminen.Fly Lappeenrantaan sijoittivat lokakuussa 2008 lopulta Saku Hyttinen, Janne Mäenpää, Juha-Pekka Paananen ja Markku Rusanen. Yhteensä sijoitusten arvo oli 160?000 euroa.Pienosakkaista Hyttinen vahvistaa väärän tiedon antamisen Finavia-sopimuksesta. Paananen ei halua kommentoida.Keväällä 2011 osakkaat aloittivat kaupungin virkamiesjohdon kanssa neuvottelut omistuksensa lunastamisesta. Perusteluna oli muun muassa virheelliset tiedot, joita Finavia-sopimuksesta annettiin.- Kävimme keväällä 2011 kaupungin kanssa läpi tapahtumat sijoitusvaiheessa 2008. Samalla käytiin läpi siihen liittyvät asiakirjat ja niiden todenperäisyys, Mäenpää kertoo.Toukokuussa kaupungilta tuli kauppakirjaesitys lunastuksesta. Sitten asia mutkistui ja sen ratkaisua lykättiin useaan otteeseen.Mäenpää odottaa, että LKY:n koskevan erityistilintarkastuksen valmistuttua asia ratkaistaisiin.Väitteille löytyi vahvistusFly Lappeenranta -yhtiön pienosakkaat ovat syyttäneet kaupunkia väärän tiedon antamisesta sijoitusneuvotteluissa 2008.Etelä-Saimaan haltuunsa saamat asiakirjat osoittavat väitteen todeksi.Kaupungin puolelta neuvottelut kävi LKY:n toimitusjohtaja Tom Hultin. Hänet erotettiin keväällä 2011.LKY:n ja sen tytäryhtiöksi päätyneen Flyn koukeroista päätettiin syyskuussa 2011 tehdä erityistilintarkastus.

Lappeenrannan Kaupunkiyhtiöiden matka- ja edustuskulut olivat 100 000—150 000 euroa vuodessa. Kulujen perustelut ja laskujen hyväksyntä ontuivat, käy ilmi erityistarkastusraportista.LAPPEENRANTA. Kaupungin omistamassa elinkeinoyhtiö Lappeenrannan Kaupunkiyhtiöissä (LKY) käytettiin sumeilematta rahaa matka-, neuvottelu- ja edustuskuluihin. Matkoihin ja edustamiseen käytettiin vuosittain 100 000—150 000 euroa.Asia käy ilmi LKY:stä ja sen tytäryhtiöstä Fly Lappeenrannasta tehdystä erityistarkastusraportista. Deloitte & Touche -tilintarkastusyhtiö pitää kulujen määrää merkittävänä.Kaiken lisäksi edustus- ja matkakuluja käsiteltiin kirjanpidossa hyvin luovasti. Deloitten mukaan kirjanpitoaineistosta ei voinut vaivatta ja yksiselitteisesti päätellä mihin matkoihin kustannukset liittyivät ja mitä neuvotteluja kulloinkin oli käyty.— Kuluilla täytyy olla aito ja ainakin välillinen liityntä liiketoimintaan, muutoin ne ovat yksityisluonteisia kuluja eivätkä yhtiön korvattavia. Jos yhtiön johto käyttää varoja henkilökohtaisiin menoihinsa, syntyy velvollisuus palauttaa varat tai maksaa vahingonkorvausta aiheettomista menoista, toteaa yritysjuridiikan tutkijatohtori Veikko Vahtera Turun yliopistosta.Vahtera puhuu asiasta vain yleisellä tasolla. Hän ei ota kantaa Lappeenrannan tapaukseen, koska ei tunne sitä.Kaupunkiyhtiöissä suurimmat matka- ja edustuskulut syntyivät toimitusjohtaja Tom Hultinille, jonka laskut hyväksyi hallituksen puheenjohtaja, valtuutettu Teuvo Kinnunen (sd.).Tarkastusraportin mukaan laskujen hyväksynnässä oli LKY:ssä ja Flyssa puutteita. Kirjanpitoon esimerkiksi oli viety laskuja, joita ei ollut asianmukaisesti hyväksytty.Leväperäisyyttä ja jopa osakeyhtiölain vastaisuutta oli myös hallitustyöskentelyssä. Merkittäviäkin asioita päätettiin Kaupunkiyhtiöissä ilman hallituskäsittelyä tai yhtiökokouksen hyväksyntää.Raportissa vaaditaankin, että ”hallituksen työskentelytapa on saatava lailliselle tasolle”.— Hallituksen kokouksista on laadittava jo osakeyhtiölainkin mukaan pöytäkirja, johon yleensä kirjataan tehdyt päätökset. Pöytäkirjan tarkoitus on kuvata hallituksen tekemän päätöksen sisältö, eikä keskeisiä päätöksiä tule jättää kirjaamatta, sanoo Vahtera yleisperiaatteesta.— Pöytäkirjaamaton päätös ei sinällään ole pätemätön, mutta yleensä pöytäkirja toimii todisteena tehdystä päätöksestä.Deloitten mukaan LKY:n runsas rahoitus tappiolliselle Fly Lappeenrannalle herättää kysymyksen LKY:n johdon huolellisuudesta.Vahteran mukaan elinkeinoyhtiön päätyminen luotottamaan riskialtista yhtiötä voi olla perusteltua, jos yhtiön liiketoiminta nähdään kaupungin kannalta tärkeäksi, ja se tapahtuu lain ja yhtiöjärjestyksen puitteissa.Fly Lappeenrannan tukemista miljoonilla euroilla perusteltiin lentoliikenteen säilymisen tärkeydellä.

Lappeenrannan Mäntylän koulun sisäilmahaittojen tärkeimmäksi lähteeksi ovat paljastuneet kosteuden aiheuttamat mikrobit alapohjarakenteissa ja seinissä.Kosteuden on aiheuttanut parakkitalosta puuttuva salaojitus, olemattomat alapohjan ryömintätilat ja veden lammikoituminen rakennuksen ympärille.Haittojen pienentämiseksi opetustilat saavat syksyyn mennessä ilmanpuhdistimet ja käynnistetään korjaussuunnittelu.Sisäilmatutkimuksia on jatkettu Luukkaan päiväkodilla ja näin selvitetty, onko talvella tehdyistä korjaustoimista ollut apua. Tulosten mukaan altistuminen kuiduille on huomattavasti vähäisempää kuin ennen korjauksia.Tammenkolon ja Tuulenpesän lasten ja työntekijöiden kohdalla oiretasot ovat kuitenkin edelleen koholla, Metsäkulmassa oiretaso on normaali.Elokuussa aloitetaan päiväkodin henkilökunnan ja lasten oireiden seuranta. Irtaimisto pehmoleluja myöten puhdistetaan, patjat uusitaan ja siivousta tehostetaan. Ilmanvaihto pidetään käynnissä ympäri vuorokauden vähintään puolitehoisena.Näillä toimin toivotaan pärjättävän ensi vuoden maaliskuuhun, jolloin uusi Lauritsalan päiväkoti valmistuu ja Luukkaan päiväkoti jää pois käytöstä.

Matti VeijalainenIMATRA. Imatran kaupunki on kiinnostunut lisäämään maanomistustaan Vuoksen itäpuolisella Fortumin alueella. Omistusosuuden kasvattaminen marginaalisesta merkittäväksi saattaa onnistua uuden maankäyttösopimuksen kautta.Sopimusta ryhdytään neuvottelemaan asuntoalueen täydennysrakennussuunnittelun yhteydessä. Luonnosvaiheessa olevaan Fortumin alueen uuteen asemakaavaan sovitellaan asumiseen noin 30?000 uutta kerrosneliötä ja tuhatta uutta asukasta. Varauksia ollaan tekemässä uusille kerros- ja rivitaloille sekä kymmenkunnalle pientalotontille.-Ei kuulosta hyvältä, että yhtiö keräisi tontinmyyntitulot kaupungin saadessa vain kunnallistekniikan rakentamisvastuut, kaupungin kiinteistöteknikko Pertti Kanervo toteaa.KANERVON mielestä kaupungille paras vaihtoehto on neuvotella Fortumin kanssa maanluovutussopimus. Yhtiö voisi maksaa kunnallistekniikkakuluja luovuttamalla kaupungille ainakin osan uusista kaavatonteista.Alueen maita kaupunki on mielinyt ennenkin tulokseen vielä pääsemättä. Yhdessä vaiheessa Fortum tarjosi kaupungille koko asuntoaluetta rakennuksineen. Silloin oli kuitenkin tullut voimaan linjaus siitä, että kaupunki ei enää hanki itselleen lisää kiinteistömassaa, Kanervo muistelee.TOINEN vaihtoehto on, että Fortum korvaa alueen 2-3 miljoonaa euroa maksavaa kunnallistekniikkaa kaupungille rahana. Tontteja Kanervo pitää kuitenkin kaupungin kannalta kovempana valuuttana. Kysyntää uskotaan löytyvän.-Asuinalue on rauhallinen, eikä matkaa Imatrankosken keskustaan ole kuin kilometri.Fortumin alueen suunnitelmia kaupunkilaisille esitellään ensi viikolla. Poliittinen päätöksenteko alkaa syksyllä, kaavoituspäällikkö Vuokko Jääskeläinen kertoo.

Petteri VärtöHitsisauman suunnittelu on eilistä elämää. Teollinen muotoilija Kai Hämäläinen katsoo nyt tulevaan ja hitsaa yhteen eri alojen osaajia Etelä-Karjalassa.Syksystä lähtien samaan verkostoon on koetettu koota luovien alojen ja matkailun ammattilaisia. Apaja on ajankohtainen: palvelujen tuottaminen turisteille.— Maakunnassa on etsikkoaika palvelumuotoilulle. Ideat on kehitettävä tuotteiksi. Juttuja pitää kokeilla ilman epäonnistumisen pelkoa, Hämäläinen toteaa.Hänellä on vertailupohjaa ruotsinkieliseltä rannikkoalueelta. Siellä yhteisen tekemisen meiningillä on pitkä kulttuuri ja yrittämisen ilmapiiriä sävyttää rentous.Avainsana on yhteistyön tekeminen. Pienyrittäjille tyypillinen yksin puurtaminen pitää unohtaa, omat ideat on uskallettava jakaa toisten kanssa nupusta asti.Kuulostaa kammottavalta itseensä mielellään käpertyvässä ja kyräilystä kuuluisassa maakunnassa. Yhteisen päämäärän oivaltaminen on varsin uusi asia.— Taiteilijalle voi olla vaikea nähdä työnsä matkailullista kulmaa, eikä matkailuyrittäjä välttämättä tajua luovan puolen laatukriteerejä, Kai Hämäläinen sanoo.Häneen mukaansa tiettyä pöhinää on syntynyt, mutta hankaluuksia on yhä voitettavana. Matkailua on kehitetty kuumeisesti Etelä-Karjalassa viime vuosina, minkä seurauksena alan yrittäjillä esiintyy sekä hankeallergiaa että -ähkyä. Huonot kokemukset kaihertavat ja aika on ensisijaisesti käytettävä yrittämiseen.— Jos me emme itse saa toimivia palveluita aikaiseksi, ne tuottaa varmasti joku ulkopuolinen. Palveluiden käyttäjille niiden tuottajalla ei liene merkitystä.Palvelumuotoilu on sanana hankala hahmottaa. Siinä on silti kyse simppelistä asiasta: rakentaa palveluja, joiden perusta on niiden käyttäjän näkökulma.Kai Hämäläisen mukaan tästä on julkisella puolella toimiva esimerkki. Lappeenrannan kaupungin ja asukasyhdistysten yhdessä järjestämät asukasfoorumit.Seuraava looginen askel foorumeista eteenpäin on integroida asukkaat mukaan palveluiden kehittämiseen. Julkisista palveluista vastaavilla on siinä sarkaa.— Kaupunkilaisten ottaminen mukaan on helppo toteuttaa, eikä se maksa paljon, Hämäläinen rohkaisee kulttuuri-, matkailu- ja terveyspalveluiden tuottajia.Hän jakaa kehitysvastuuta myös palveluiden käyttäjille. Palautteen antaminen palvelusta on aina sen kehittämistä, eikä sen tarvitse olla pelkkää valittamista.Kai HämäläinenTeollinen muotoilija.Syntynyt Lappeenrannassa vuonna 1974.Kirjoittanut ylioppilaaksi Lappeenrannan lyseon lukiosta.Kihloissa, 5- ja 2-vuotiaat lapset.Asuu Lappeenrannan keskustassa.Paluumuutti kaupunkiin 17 vuoden poissaolon jälkeen keväällä 2012.Harrastaa puuveneilyä ja tähtitaivaan tarkkailua.Pitää muotoilijalle poikkeuksellisesti kirjoittamisesta.Projektipäällikkönä Humakin Periskooppi-hankkeessa, joka kehittää verkostomaista palvelutuotantoa luovien alojen ja matkailualan välille.

Petteri VärtöLappeenranta. Kaupunginorkesterin (LKO) jokainen konsertti täyttäisi kaupunginteatterin Jukola-salin Lappeenrannassa. LKO:n on esiintynyt kevätkaudella toistaiseksi 17 kertaa. Orkesterilla on ollut noin 6 000 kuulijaa, mikä tekee keskiarvoksi 350. Kausi jatkuu yhä, ja kuulijamäärä mukaillee edellisiä keväitä.— Konsertteja on ollut vähemmän, mutta ne ovat olleet isompia. Kuulijamäärä on suunnilleen sama kuin aiemmin, LKO:n intendentti Milko Vesalainen sanoo.Hänen mukaansa orkesteri on tavoittanut myös uutta kuulijakuntaa, joka on silminnähden nuorempaa. Isot nimet ovat kiinnostaneet kuulijoita erityisesti.— Solisti- ja kapellimestarivalinnat vaikuttavat. Yleisö tietää ja osaa arvostaa kovia nimiä, esimerkiksi Santtu Rouvali veti salin täyteen, Vesalainen kertoo.Kevätkauden huipun kaupunginorkesteri saavutti viime viikon lopulla. LKO esiintyi taiteellisen johtajansa Tibor Bogányin johdolla Unkarin Pécsissä tuhatpäiselle yleisölle. Intendentin mukaan orkesterin Unkarin-vierailun huomioivat myös maan mediat. Bogányi johti LKO:ta tulevan kotiyleisönsä edessä.Bogányi asuu jo Wienissä Itävallassa, mutta jatkaa LKO:n taiteellisena johtajana vuodet 2013—14. Hänen kaudellaan LKO:n kuulijamäärä on kasvanut tasaisesti.

Lemiläisen Tommi Asikaisen usko superruokaan on vahva. Sen täytyy olla, koska viime syksynä se auttoi hänen vaimoaan parantumaan vaarallisesta malariasta.Vaimo sai taudin Malesiassa ja hänet kiidätettiin ambulanssilla teho-osastolle. Asikainen perehtyi nopeasti asiaan, jotta ymmärtäisi, mistä taudissa on kyse. Hän tajusi, että vaimo tarvitsee kipeästi sekä maksaa tukevia että vastustuskykyä lisääviä yrttejä ja antioksidantteja.— Kysyin lääkäreiltä, saanko päättää hoidon ravitsemuksellisesta tuesta. Lopulta sain luvan.Asikainen syötti vaimolle muun muassa C-vitamiinia, D-vitamiinia, maarianohdaketta, voikukan juurta ja pakuriteetä. Käänne parempaan tapahtui parin päivän kuluessa.Asikainen innostui super- ja raakaruoasta jo vuosia sitten. Hän kertoo olleensa kiinnostunut hyvinvoinnista ja perehtyikin aluksi länsimaiseen lääketieteeseen.— Sen avulla en saanut edes itseäni kuntoon. Kärsin päänsäryistä, minulla oli painoa 25 kiloa enemmän ja energiaa puuttui, vaikka söin kymmentä huipputuotetta.Asikainen teki oivalluksen, ettei elimistö tarvitse kuin luonnollisia raaka-aineita. Hän alkoi perehtyä superruokaan. Tiedon tarve oli niin kova, että hän saattoi opiskella 10—20 tuntia päivässä luonnon villiravinnosta ja raakakaakaosta. Hänen luonteeseensa kuuluu perehtyä asioihin perusteellisesti.Oma olo parani selvästi.Syntyi idea perustaa kahvila, joka tarjoaisi luonnosta saatua raakaravintoa. Ennen kahvilan perustamista Asikainen halusi kuitenkin matkustaa sinne, missä kaakaopuu kasvaa.Mukaan lähti tuore vaimo, jonka hän oli tavannut matkallaan Intiassa.Kazakstanilaisnaisella ja suomalaismiehellä ei ollut tavatessa yhteistä kieltä, mutta he halusivat niin kovasti tutustua, että tekivät sen sanakirjan avulla.Pitkä matka vei parin Venäjälle, Kazakstaniin, Thaimaahan, Kambodzaan, Indonesiaan ja lopulta Malesiaan. Asikainen tutustui paikallisiin kasveihin ja sai oppia paikallisilta parantajilta.Matkan jälkeen pariskunta muutti Suomeen. Paikaksi valikoitui Etelä-Karjala, koska Asikaisen äiti asuu Imatralla.Asikainen on ollut elämässään paljon liikkeellä. Matkojen lisäksi hän on ehtinyt asua muun muassa Simpeleellä, Imatralla, Tampereella ja Espanjassa. Nyt koti löytyi Lemin Kuukanniemestä Kotajärven rannalta. Valintaperusteena oli asua luonnon raaka-aineiden keskellä.Kahvilan he avaavat Lappeenrannan Koulukadulle kesäkuun aikana, jos paikan remontti saadaan siihen mennessä valmiiksi.— Saisiko ihmisille kerrottua jotenkin, että melkein kaikki sairaudet ovat parannettavissa luonnollisin keinoin?Hänen unelmansa ei ole niinkään kahvila. Hän haluaisi levittää tietoa ravinnosta mahdollisimman monelle.Kahvila saa olla alku sille.

Hannu OjalaIMATRA. Imatran Ukonniemen leirintäalueen lähtölaskenta alkaa tänä kesänä.Jarmo Ikäheimosen johtama Sun Aurinko Oy avaa leirintäalueen perjantaina.-Toiminta käynnistyy perinteisessä muodossa. Mökit ja karavaanaripaikat ovat entiset, mutta alue kokonaisuudessaan on aikaisempia vuosia pienempi, Ikäheimonen sanoo.Vuokrasopimus alueesta on tehty useammaksi vuodeksi, mutta kesäkauden jälkeen jatko on Imatran kaupungin kaavoituksen käsissä.Vuokraajan mielestä toiminta voisi tulevaisuudessakin jatkua aiempaa pienemmällä alueella, koska kaikki lomalaiset eivät matkustele yhtä paksun lompakon kanssa. Imatran kaupungin kaavoituspäällikkö Vuokko Jääskeläinen arvioi leirintäalueen tulevaisuuden pessimistisemmin.-Nykyinen leirintäalueen paikka on pääosin varattu loma-asunnoille. Tämän hetken käsityksen mukaan leirintäaluetoiminnalle varattava alue on minimissään viisi hehtaaria, ja Ukonniemessä paikka on jäämässä suhteellisen pieneksi, Jääskeläinen muistuttaa.Jääskeläinen pitääkin todennäköisenä, että asemakaavan valmistuttua leirintäalueen toiminta jatkuu vain tilapäisesti tai pelkkänä asuntovaunualueena.Kesällä alkavan kaavoituksen yhteydessä kaupunki tutkii jo uusia sijoituspaikkoja leirintäalueelle.Yhtenä mahdollisena vaihtoehtona pidetään Mansikkalan Varpasaaren alueen laajentamista, mutta sekään ei ole ongelmatonta, koska vapaa-alue on kaavassa merkitty puistoksi, johon ei voida koskea.