Lappeenranta kilpailuttaa

Systeemistä on vaikea löytää lahjusten mentävää aukkoa. Kilpailussa hävinnyt voi hakea hyvitystä markkinaoikeudesta. Ilmaisten lounaiden sovelias määrä on virkamiehen omassa harkinnassa.

Lappeenranta. Lahjonta ja lahjotut viranomaiset eivät suuressa maailmassa ole mikään poikkeuksellinen ilmiö. Lahjonta on niin tuiki tavallinen tapa hoitaa liikesuhteita, että kysymyksessä on oikeastaan sääntö, josta Suomi ja muut Pohjoismaat ovat vain säännön vahvista harvinainen poikkeus.

Amerikkalaisilla on tapana sanoa, ettei ilmaisia lounaita ole olemassa. Käytännöt kuitenkin vaihtelevat, jopa meillä Suomessa. Se mikä vielä eilen isäntien vieraanvaraisuudessa oli maantapa, saattaa nyt herättää pahennusta.

Lainsäätäjä on joka tapauksessa pyrkinyt tekemään virkamiesten lahjonnan mahdollisimman vaikeaksi. Lappeenrannan tekninen johtaja Jussi Salo ihmettelee, miten Ilta-Sanomien ensimmäisenä lauantaina uutisoima lahjustapaus Helsingissä on voinut onnistua.

– Kaikki urakat ja maakaupat kilpailutetaan. Valinnoista pitää ilmoittaa muille kilpailuun osallistuneille ja ne tulevat sillä tavoin julki. Varmasti joku älähtää, jos sääntöjä on rikottu, Salo sanoo.

Samaa todistaa myös Etelä-Karjalan hankintapalvelun hankintajohtaja Aki Fihlman. Hankintapalvelu tekee keskitetysti hankintoja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirille, Lappeenrannan kaupungille ja Lappeenrannan ympäristökunnille yhteistilauksina. Laki julkisista hankinnoista on yksiselitteinen. Kaikki yi 30 000 euron hankinnat pitää kilpailuttaa oli sitten kysymys tavaroiden tai palveluiden ostamisesta.

– Sen alle jäävät hankinnat päätetään organisaation hankintaohjeen mukaisesti, Fihlman sanoo.

Hankintapalvelun työntekijät ovat Lappeenrannan kaupungin palveluksessa. Kaupungilla ei ole erityistä ohjetta siitä, millaista vieraanvaraisuutta virkamiehet voivat ottaa vastaan. Fihlmanin mukaan hankinta-asioita hoitavien työntekijöiden kestitseminen ei ole enää tätä päivää.

– Se ei kuulu enää nykypäivään, ja myös kaikki toimijat tietävät hyvin tarkkaan tämän. Me olemme se kilpailuttava organisaatio, joka toteuttaa näitä hankintoja toimeksiannosta.

Hinnan ohella kilpailutuksessa voidaan katsoa myös tarjotun tavaran tai palvelun laatua. Fihlmanin mukaan kilpailun hävinnyt osapuoli voi aina haastaa tarjouskilpailun perusteella hankinnasta päättäneen organisaation markkinaoikeuteen, jos katsoo, ettei peli ole tässä suhteessa ollut reilua.

– Valintakriteerit kerrotaan tarjouskilpailussa, eikä niitä voida enää jälkikäteen muuttaa. Toimijat ovat myös hyvin tietoisia laista. Meidän on syytä olla aina hyvin tarkkoina, että pysymme poissa markkinaoikeudesta, Fihlman muistuttaa.

Kuvateksti

Raimo Eerola

Virkamiesten ja poliitikkojen lahjonta on suuressa maailmassa tuiki tavallista. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa lahjonta on varsin harvinaista, mikä on koko maailman mittakaavassa hyvin poikkeuksellinen ilmiö.

Kirjoittaja:
Matti Saarela