Matti Saarela
Saimaan järvilohi ja nieriä ovat molemmat sukupuuton partaalla. Erittäin uhanalaiseksi on luokiteltu myös Saimaan vesistössä elävä järvitaimenkanta.
Ammattikalastajat eivät haluaisi kuitenkaan uusia rajoituksia. Jo nyt Saimaan norpan suojelemiseksi säädetyt rajoituksen ovat tehneet myös ammattikalastajista uhanalaisen lajin Saimaalla.
-Kyllä tämä kalastus loppuu, jos uusia rajoituksia vielä säädetään, taipalsaarelainen kalastaja Jari Häkkinen sanoo.
Häkkisen mukaan luonnonvaraisen järvilohen kohtalosta päätettiin jo siinä vaiheessa, kun sen viimeiset lisääntymisjoet padottiin sähköntuotantoon. Saimaassa nykyisin elävä kanta lisääntyy vain istutuksilla.
-Ne ovat kaikki ihan istutusten varassa. Järvilohi on ollut menetetty juttu jo aikoja sitten, Häkkinen sanoo.
Tämän vuoksi Häkkinen ei lähtisi rajoittamaan myöskään uistelua Saimaalla.
-Kyllä jokaisella pitää olla mahdollisuus touhuta täällä, hän sanoo.
Ammattikalastajat saavat lohia ja taimenia silloin tällöin sivusaaliina talvella verkoista ja kesällä troolista. Taloudellista merkitystä niillä ei juuri ole.
-Olisi aika erikoista, jos istutettuja kantoja ryhdytään suojelemaan niin, että samalla estetään myös kaikki muukin kalastus, Häkkinen sanoo.
Lappeenrantalaista kalastajaa Markku Törröstä jatkuvasti lisääntyvä vetouistelu Saimaalla selvästi vähän askarruttaa. Kysymykseen, pitäisikö uisteluun laittaa jotain lisärajoituksia, hän ei halua ottaa kantaa.
-Siitä asiasta en sano mitään. Se on poikasten istuttajien ja luvanmyyjien asia. Uistelukausi on tosin pitkä. Se kestää jäiden lähdöstä aina vesien jäätymiseen asti, hän vastaa kysymykseen.
Kateus ei tässä tapauksessa vie kaloja järvestä. Törrösen mukaan lohi- ja taimensaaliilla ei ole ammattikalastajien kannalta juuri merkitystä.
-Siimapyynti kiellettiin jo aikaisemmin norpan suojelun takia. Eikä pintaverkkojakaan nykyisin pidetä. Keväällä verkkokalastus on nyt kielletty myös eteläisellä Saimaalla.
Vetouistelun Suomen mestaruuden vuonna 2006 voittanut Rauno Immonen muistuttaa, että kalastusosakaskunnat laittavat jo nyt omia rajoituksia uisteluun.
-Osakaskunnilla on omia määräyksiä siitä, miten montaa vapaa yhdellä uisteluluvalla saa käyttää, hän sanoo.
Immosen mielestä entistä tiukemmatkin rajoitukset ovat paikallaan, jos ne ovat välttämättömiä kalakantojen suojelemiseksi.
-Luontaiset lohi- ja taimenkannat ovat niin heikkoja, että jotakin asialle on pakko tehdä. Viimeisessä Vetouistelu-lehdessä juuri suositeltiin sitä, että kaikki rasvaevälliset pitäisi laskea takaisin veteen.
Immosen mukaan Saimaan järviluonto rajoittaa itse aika tehokkaasti uistelijoiden saaliita. Taitava ja kokenut venekuntakaan ei läheskään aina saa saalista.
-Viime vuosi oli erittäin heikko. Ei sieltä juuri ruokakalaa tullut.
KUVATEKSTI
Leena Sallinen
Juha Nihtinen ja Aki Suopanki saivat saaliikseen lokakuussa 2010 seitsemän kiloa paineen järvilohen. Kuva on otettu Etelä-Saimaan kalakisaa varten.
Järvilohi ja nieriä
Suomessa alkuperäisiä järvilohikantoja on ollut vain Vuoksen vesistössä, jossa lohta on myös kutsuttu saimaanloheksi.
Järvilohikanta jäi vesistöön reliikiksi, kun aiemmat läntiset yhteydet mereen sulkeutuivat.
Saimaanlohta oli alun perin kaksi kantaa, joista toinen kuti Lieksanjoessa, toinen Pielisjoessa ja Koitajoessa. Kutujokien kahlitsemisen jälkeen Saimaan järvilohi on nykyään täysin viljelyn ja istutusten varassa.
Nieriä eli rautu on lohikala, joka elää Suomessa Vuoksen vesistössä ja Pohjois-Lapissa.
Nieriä kutee sekä järvissä, että virtaavissa vesissä. Kutualueina nieriät suosivat sora- ja hiekkapohjaisia matalia rantoja, joissa happea riittää talven yli kehittyville munille.
Lähde: Wikipedia.