Kuukausi: kesäkuu 2012

Kokenut pelimies jakaa tietotaitoansa myös junioripuolella.

Suomi sairastaa satasella. Taipalsaari 75:llä mutta Rautjärvi 121:llä. Kuntakohtaiset vaihtelut jopa Etelä-Karjalassa ovat suuret. Synkimmät erot mitataan aivoverenvuodoissa ja mielenterveyden ongelmissa.Hannu OjalaTaipalsaarella voi sanoa terve. Simpeleen taajamassa Rautjärvellä kuulee vastaukseksi todennäköisimmin lyhyen sairauskertomuksen.Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen tuore kuntakohtainen sairastavuutta mittaava indeksointi avaa näkymän suuriin kuntakohtaisiin vaihteluihin koko maan lisäksi myös Etelä-Karjalan maakunnan sisällä.Suomen terveimpien asukkaiden kunnat löytyvät Ahvenanmaan ja Turun saaristosta. Sairastavien kuntien leveä vyöhyke noudattelee vanhaa Pähkinäsaaren rauhan rajaa. Sen pohjoispuolella vakavat kansantaudit ovat pahin rasite.THL :n tuottama raportti pistää Suomen kunnat keskinäiseen järjestykseen kansantautien sairastavuuden perusteella. Koko maata kuvataan indeksiarvolla 100. Sairastavuus kunnissa suhteutetaan tähän keskiarvoon.Aiemmin vastaavia selvityksiä on tehnyt Kansaneläkelaitos, mutta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastoinnissa on sairastavuutta kuvattu laajemmin kuin rahassa maksettuina korvauksina.Projektipäällikkö Tuija Martelin sanoo molempien menetelmien tuottavan samansuuntaisia tuloksia. Terveimpien asukkaiden kunnat löytyvät Etelä- ja Länsi-Suomesta.Vaikka tilastointi on tehty kuntakohtaisesti, Martelin kehottaa maltilliseen vertailuun. Pienissä kunnissa virhemarginaalit ovat suuria, vaikka pohjana on vuosien 2008-2010 tilastoaineisto.Samasta aineistosta on tuotettu kaksi tilastoa. Toisessa on tehty ikävakiointi, joka tekee väestörakenteeltaan erilaiset kunnat vertailukelpoisiksi keskenään. Martelin toivoo tämän tiedon hyödyntävän tulevaisuuteen tähtäävän terveyskasvatuksen tarpeita.Ikävakioimatonta tilastointia käytetään silloin, kun mietitään paikallisesti ja alueellisesti resurssien kohdentamista.Etelä-Karjala sairastaaIkävakioitu tilastointi kuntien välisestä eroista merkittävissä kansantaudeissa.Koko maan indeksiluku on sataKokonaisindeksissä keskiarvon terveemmälle sijoittuvat Etelä-Karjalassa Taipalsaari, Lemi, Lappeenranta ja Luumäki Sairaammalle puolelle jäävät Suomenniemi, Parikkala, Ruokolahti, Imatra ja Rautjärvi.Rautjärvellä indeksiä nostavat aivoverenvuodot ja mielenterveysongelmat.Kuolleisuuspainotetussa vertailussa Rautjärvi on neljänneksi sairain koko maassa.Kustannuspainotetussa vertailussa Rautjärven saama indeksiluku on virhemarginaalit huomioiden vähintään neljänneksen suurempi kuin Taipalsaaren.

Jouni Okko palkkasi Jussi Eskelisen kehittämään sivukiven hyötykäyttöä. Luvassa on ainakin tuotesarja ympäristörakentajille.

Teatteri. Hella Wuolijoki: Niskavuoren Heta

Heli RautanenNyt ei olla katsomassa ihan tavallista harrastelijoiden luomaa kesäteatteria.Hiljan pihalla (Karjalainen kotitalo) paistuvat makkarat grillissä, näytelmän bändi soittaa tunnelmaa luovaa musiikkia ja kanat kotkottavat. Näyttelijöiden lisäksi lavalla nähdään imatralainen soutujoukkue Kahvakopla.Itse näytelmässä on aika lailla puutteita. Tarinan juoni on ohut eikä se onnistu luomaan tarpeeksi jännitettä. Jukka ”Rippe” Riikosen käsikirjoituksen henkilöhahmoihin olisi kaivannut enemmän lihaa luiden ympärille. Nyt henkilöiden persoonat jäivät vain yhden tai kahden luonteenpiirteen varaan. Antti Riikosen ohjaus olisi voinut olla tiukempaa.Puutteita voi kuitenkin antaa anteeksi. Pitkä veto -Ihan pihalla -näytelmässä on ihastuttavan kotoisa ilmapiiri, joka ensi-iltana suorastaan huokui katsomon ja näyttelijöiden välillä.Pääroolinäyttelijät ovat Irti-teatterin ja Ruokolahden harrastajateatterin harrastajanäyttelijöitä. Ensi-illasta huolimatta dialogi oli kaikilla yllättävän jouhevaa. Näytelmän tekstistä huomaa, että käsikirjoittaja Riikonen tuntee paikkakunnan, ihmiset, tapahtumat, urheilun sekä historiaa.Sanni Horttanaista esittänyt Suvi Sisko Villanen otti hyvin kontaktia yleisön kanssa. Hänen sekä Julia Horttanaista esittäneen Marju Salmelan lauluissa oli vielä ensi-illan tuomaa kainoutta. Raimo Halosen roolihahmo Viljo Horttanainen täytti osansa lapatossuna.Näytelmän suurimmat ansiot ovat vilpittömässä välittömyydessä ja Kahvakoplan rohkeassa heittäytymisessä. Lämmin kotikutoisuus huokuu katsomoon. On vaikea kuvitella yhtäkään katsojaa, joka lähtee kotimatkalle mutrusuussa.KUVATEKSTIAnne VihavainenSuvi Sisko Villanen Kahvakoplan ympäröimänä. Kuva on otettu näytelmän harjoituksista.TeatteriPitkä veto – Ihan pihallaKarjalainen kotitalo 27.6.Käsikirjoitus Jukka ”Rippe” RiikonenOhjaus Antti RiikonenTanssikoreografia Katja Kristiina Wirman

Ilpo LeskinenJuuri nyt on oikea aika testata ja kehitellä tuotteita Saimaan kalastusmatkailuun. Näin arvioi matkailun kehittämisestä vastaava johtaja Jussi Virsunen Imatran seudun kehitysyhtiöstä.Etelä-Karjalan ja Saimaan kalastusmatkailussa on vielä hiljaista. Palveluja ei massoittain kysytä.Tulevaisuus näyttää Virsusen mukaan vilkkaammalta, yksin maakunnan kasvavan majoituskapasiteetin ansiosta.— En kävisi toppuuttelemaan vaan mieluummin kannustan uusia yrittäjiä mukaan. Nyt kannattaa kehitellä mahdollisimman monipuolisia matkailutuotteita.Suurin kysynnän kasvu tulee Venäjältä, mutta Virsusen mukaan tarjontaa pitää suunnata Venäjää laajemmalle.— Koko ajan on pidettävä Keski-Eurooppa kirkkaana mielessä, eikä kotimaan markkinoita pidä unohtaa. Kalastusmatkailua Etelä-Karjalassa Blue Saimaa/Saimaa Adventures Imatralla.M/s Emma Imatralla.Kalastusopas Kari Porevirta Imatralla.Salpa-Safarit Joutsenon Rauhassa.Saimaan Paula Taipalsaarella.Karhupirtit Taipalsaarella.Lauritsalan kartano Lappeenrannassa.Lux Fishing Parikkalan Särkisalmella.

Kalastajan pojat Antti ja Joonas Häkkinen alkavat tarjota kalastusmatkoja Saimaan Kyläniemen vesille upouudella aluksellaan.

Maakuntajohtaja ei usko pakkoliitoksiin vaalien alla. Eksoten kohtalo on ratkaistava.

Loma-asuntomessujen yrittäjätori esittelee messuvieraille paikallisten pienyrittäjien tuotteita ja palveluita.

Lappeenrannan poliitikot suhtautuvat varovaisen myönteisesti nykyistä korkeampaan keskustaan.