Leena Sallinen
TAIPALSAARI. Suur-Saimaan Ilkonselkä on sininen, tyyni ja tyhjä. Muita veneitä ei monta näy, eikä juuri pyydysmerkkejäkään, joita ollaan jäljittämässä.
Metsähallituksen kalastuksenvalvojat Jouni Koskela ja Jyrki Anttila ovat tulleet saimaannorpan eteläisimmälle elinalueelle tarkastamaan keväisen kalastusrajoituksen noudattamista.
Rajoitus kieltää kalanpyydykset, joihin norpanpoikaset eli kuutit voivat jäädä nalkkiin ja kuolla. Yleisimpiä niistä ovat verkot ja avaranieluiset katiskat.
Ilkonselällä rajoitusaluetta on pohjoisosa, noin kolmannes Kyläniemen eteläpuolisesta Suur-Saimaasta. Alueella syntyi keväällä yksi kuutti.
-Kaikki tämän vuoden pesälaskennoissa todetut 58 kuuttia syntyivät rajoitusalueella, iloitsee Koskela, joka on suojelubiologi.
Toinen ilonaihe on norppavesien tähänastinen valvontatulos.
-Viesti on mennyt perille. Asiat ovat 90-95-prosenttisesti kunnossa.
Koskelan mukaan verkkoja löytyy harvoin. Parantamisen varaa löytyy katiskoista, joista noin puolet on ollut rajoituksen vastaisia. Syynä on nielun niin heikko rakenne, että nielu leviää yli 15-senttiseksi.
-Katiskojenkin osalta on menty parempaan suuntaan, mutta muutostahti voisi olla nopeampaa, Anttila sanoo.
Ilkonselän kierroksella torstaina löytyy kolme katiskaa, kaikki asianmukaisia.
Ylimääräisiä kierroksia aiheuttavat vedenlaatumittarien merkit, tuulen rannalle kuljettama mehukanisteri ja mökkiläisten virittämät karien merkit.
Rajoitusalueen eteläreunalta Vitsain vesiltä löytyy verkko. Sen toinen pää on Koskelan kartan mukaan rajoitusalueen ulkopuolella, toinen pää sisäpuolella.
Verkon laittaja tulee paikalle läheiseltä mökiltä ja näyttää luvan mukana saamansa kartan. Sen mukaan verkko on kokonaan rajoitusalueen ulkopuolella.
Koskela varmistaa puhelulla oman karttansa täsmäävän sopimuksen kanssa, ja kalastaja lupaa siirtää verkkonsa.
Kyläniemen eteläpuolen ainut kuutti syntyi juuri Vitsain vesillä rajoitusalueen rajan tuntumassa. Siellä syntyi kuutti myös viime vuonna.
Koskelan mukaan rajoitusaluetta on syytä laajentaa Ilkonselällä etelään päin, jotta Kyläniemen eteläpuolella elävien 2-3 aikuisen norpan jälkeläiset saadaan turvatuksi.
Viime vuoden kuutti tiettävästi edistyi elolle. Toivottavasti tämänkin vuoden kuutti on lähtenyt kalastelemaan synnyinseudultaan pohjoiseen eli rajoitusalueelle.
Sieltä ei ainakaan torstain kierroksella löydy verkonpuolikasta lukuunottamatta yhtään sopimuksenvastaista kalanpyydystä, ainakaan merkkien perusteella.
-Salakalastukselle emme voi mitään, Koskela sanoo.
KUVATEKSTI
Arttu Muukkonen
Jouni Koskela (oik.) ja Aarno Karels kiikaroivat Ilkonselältä pyydysmerkkejä. Jyrki Anttila ajaa venettä.
Ilkonselällä on väljät vedet ja tähän aikaan
vielä rauhaa saimaannorpillekin, joita siellä elää 4-5 yksilöä.
Vihreä merkki kertoo, että pyydys on norpan kannalta asianmukainen. Koskela kirjoittaa siihen vielä kehotuksen tarkastaa pyydysmerkintä.
Halkaisijaltaan 15-senttinen pyydysmerkki ei tarkalleen vastaa uusia vaatimuksia. Se ei nouse 15 senttiä vedenpinnan yläpuolelle.
Rajoituksia sopimuksista
ja asetuksista
Saimaan norppavesien kevätkalastuksen rajoituksesta sopivat osakaskunnat Etelä-Savon ELY-keskuksen kanssa.
Etelä-Karjalan aluevesillä on aukoton rajoitusalue Kyläniemen etelä- ja pohjoispuolella.
Pohjoisempana on aukkoja, joissa kevätkalastusta rajoittaa viime vuonna säädetty asetus.
Rajoitus on voimassa 15.4.-30.6.
Ympäri vuoden norppavesillä on voimassa pyydystyyppiasetus.
Se kieltää aikuisille saimaannorpille vaaralliset kalanpyydykset.
Pyydystyyppiasetus on voimassa norppavesien Natura-alueilla, pääosin samoilla alueilla kuin kevätkalastuksen rajoitukset.