Anne Kokkonen
SAVITAIPALE. Lemiläisen Ritva Laurikaisen lähipiirissä ei heitetä mitään hukkaan. Ystävät ovat oppineet tarjoamaan mitä ihmeellisintä tavaraa idearikkaalle käsityöihmiselle.
-Kukaan ei ihmettele, jos meidän pihassa on vanhoja suksisauvoja pystyssä, Laurikainen naurahtaa.
Viimeksi suksisauvoja tarvittiin avovävy Mika Kuntun taulujen kehyksiin. Ison puutarhaliikkeen tuoretta rottinkia ei kelpuutettu, vaan sopivat palikat löytyivät mummolan vintin ylisiltä.
Samaa heimoa kaikki: äiti, vävy ja tytär Kirsi Laurikainen. Ilmankos he ovat päätyneet pitämään yhteistä kesänäyttelyä Puutarhakeskus Ainolaan.
NIMI Puu, pellava ja piikkilanka kiteyttää hyvin näyttelyn johtoteemat. Siinä missä Ritva Laurikainen luo uutta puusta ja kankaista, Kirsi Laurikainen taivuttaa rautalankaa ja Mika Kunttu veistää toteemipaalun oloisia tikipölkkyjä moottorisahalla.
-Minulla on koko ikäni ollut tarve tehdä käsillä ja suunnitella itse. Olen innokas kokeilemaan erilaisia tekniikoita, mutta kunnioitan myös perinteitä ja ihailen vanhoja tavaroita, Laurikainen kertoo.
Ideat piirtyvät ensin paperille, mutta lopputulos on usein jotain aivan muuta kuin mitä alussa tavoiteltiin. Toisten ohjeita Laurikainen käyttää vain inspiraation lähteinä.
-Arvostan eniten itse suunniteltua. Kuka tahansa osaa tehdä ohjeiden mukaan.
PUKUOMPELIJAKSI valmistunut Laurikainen kehuu Savitaipaleen kansalaisopistoa, jonka kursseilta hän on ammentanut monenlaista oppia. Vuosien varrella on kudottu ryijyt ja kaattuvat, opeteltu aurinkovärjäykset ja muut erikoistekniikat.
-Käsillä tekeminen on minulle rakas harrastus ja haluan saattaa ideoitani toisten tietoon. Ei muuta kuin ottamaan pala ladon seinää ja tekemään kehyksiä vanhoista kankaista ja esineistä koostuville tauluille!
Ainolassa käydessään Laurikainen lupaa antaa näyttelyvieraille tarkempiakin ohjeita. Esimerkiksi aurinkovärjäys tuntuu juuri nyt kiinnostavan monia.
-Pari kolme vuosikymmentä sitten neuloin, ompelin, kompostoin ja olin vanhanaikainen. Nyt olen yhtäkkiä trendien huipulla.
ENSIMMÄISEEN omaan näyttelyyn Laurikainen lähti perusteellisen harkinnan jälkeen. Ainolan navetanvintti tuntui täydelliseltä paikalta omille töille, joita on kertynyt liian paljon säilytettäväksi.
-Tämä on myyntinäyttely, mutta en ole sillä lailla torimummo, että pitäisin sitä tärkeimpänä asiana. Enemmän haluan verkostoitua toisten tekijöiden kanssa.
Puu, pellava ja piikkilanka?-näyttely on esillä Puutarhakeskus Ainolassa Savitaipaleella kesän 2012 ajan.
KUVATEKSTI
Anne Kokkonen
Mika Kuntun moottorisahalla veistämät tikipölkyt ovat kuin kotonaan Ainolan navetanvintillä Ritva Laurikaisen tekstiilitöiden ja Kirsi Laurikaisen piikkilankateosten kanssa.
Ritva Laurikainen lupaa opastaa aurinkovärjäyksestä kiinnostuneita. Omissa tekstiileissään Laurikainen on hyödyntänyt etenkin kasvien lehtiä.