Teemu Saintula
POIKA tykkää olla isojen miesten seurassa. Miehillä on jänniä tarinoita. Joukossa on sodan käyneitä.
Antti Väisänen viedään viisivuotiaana puunuittoon Kuhmossa. Isä ja isoisä ovat uittomiehiä. Sellainen Antti-pojastakin varmasti tulee.
TOIMITTAJA soittaa poliisille juhannuksen aikoihin vuonna 1992. Poliisi kertoo, että Ruokolahdella liikkuu leijona. Poliisi pyytää rajavartiolaitosta hoitamaan tiedottamisen. Esimies siirtää asian kapteeni Väisäselle, joka on tehnyt tiedottajan hommia aiemmin työssään ja yrittäjänä.
-Esimieheni totesi, että ei siinä varmaan mitään isompaa ole. Sain sen hoitoon muun työn ohella.
JOHTAJA 19-vuotiaana. Väisäsellä on uittohommissa kymmenen alaista. Hän kirjoittaa ylioppilaaksi vuonna 1972. Englannin kielestä tulee hylätty. Ruotsikin lähtee iinä, mutta nousee. Lakin mies saa päähänsä kompensaatiopistein.
Väisänen käy reserviupseerikoulun erinomaisella menestyksellä. Elämän pitäisi olla uittoa. Sitten maailma muuttuu, uittohomma loppuu.
Väisänen kiertää väylähommissa Suomen rannikkoja vajaan vuoden. Ruotsin kieli tarttuu paremmin kuin luokkahuoneessa.
SOTILASKODISSA on 80 toimittajaa. Ja Väisänen. Muun työn ohella tehtävästä hommasta tulee päätyö.
Apunaan Väisäsellä on kannettava puhelin. Sellaista ei ole vielä kellään muulla rajavartiolaitoksessa. Puhelin aiheuttaa katkeruutta. Väisästä kielletään käyttämästä sitä työaikana. Muut pelkäävät hänen hoitavaan omia matkailubisneksiään.
RAJA haluaa RUK:n käyneen upseerin töihin 1970-luvun alussa. Väisänen lähtee. Rajalla hän kohtaa erilaisen maailman. Siellä ei ole tutunomaisia hahmoja, vaan upseereita.
-Isäni suvussa on savolaisia piällysmiehiä ja äidin suvussa karjalaisia kauppamiehiä.
Komea ja sutki mies. Kadetinasu päällä 1970-luvun puolivälissä. Kaunis nainen samassa linja-autossa.
-Ajattelin, että tuon minä nappaan.
Väisänen aloittaa matkailuyrittämisen 1980-luvulla. Muut eivät pidä siitäkään, että mies tiedottaa rajan asioista huomattavan avoimesti.
Väisänen kerää tavarat Immolaan rajavartiomuseoon. Hänen ja Asko Liirin ansiosta museo avataan kaikelle yleisölle, mikä herättää kollegoissa vastustusta. Väisänen pääsee vuonna 1984 Ruokolahden kunnanvaltuustoon. Niinkään ei upseeri saisi muiden upseerien mielestä tehdä.
Väisäsen mielestä häntä kiusataan vuosia.
-Loppuvuosina se oli jatkuvaa eräiden esimiesten puolelta.
MYLLÄKKÄ on valtaisa. Toimittajat seuraavat jokaista tiedottajan liikettä uuden leijonaskuupin toivossa. Väisänen käyttää kolmea autoa hämätäkseen toimittajia. Sitten alkaa tulla haastattelupyyntöjä ulkomaan kielillä.
Väisänen esiintyy muun muassa Australian mediassa. Sitten tulee yllättävä soitto.
-Sanoivat, että direktsändning eli suora lähetys.
Kaveri latelee ilman varoitusta leijonan liikkeistä väylätöissä oppimallaan ruotsilla.
-Se meni ganska bra.
Väisänen saa kiitokset leijonashow´n hoitamisesta tasavallan presidentiltä Mauno Koivistolta.
-Tiedottamisesta ei puuttunut humoristisiakaan sävyjä, Väisänen muistelee viestin loppua.
VIELÄ samana vuonna kapteeni siirretään talveksi Lappiin, jossa hänellä ei ole tehtävää.
Kaikessa hiljaisuudessa Väisänen ja rajavartiosto lopettavat miehen työsuhteen. Väisänen tekisi nyt toisin, hän veisi asian oikeuteen.
Väisäsen 30 vuotta tuntenut ja matkailun parissa yhdessä Väisäsen kanssa pyörivä Raimo Pekkala huomauttaa, että hänen ystävänsä poikkesi ruodusta.
-Hän uhmasi esimiehiä eikä alistunut siihen mihin muut.
Pekkalan mukaan Väisänen elää täysillä. Innokkaana moottorikelkkailijana tunnettu mies on itseään loukannut, kun vauhtia on ollut liikaa.
Väisänen on loistava seuramies. Puhetta piisaa. Joskus liikaa.
-Pitkillä matkoilla en aina jaksaisi kuunnella hänen juttujaan, Pekkala naurahtaa lempeästi.
VÄISÄNEN uskoo, että Ruokolahden Elvi-leijona oli olemassa. Läheisimmät havainnot tehtiin Väisäsen kotitalon läheisyydessä. Mies kielsi tyttäriensä telttailun takapihalla. Väisänen on ollut 35 vuotta naimisissa bussissa tapaamansa naisen kanssa.
Väisäsen mukaan Venäjällä todellakin kaatui sirkusjuna. Hän uskoo leijonan päässeen karkuun ja viettäneen kesän rajan molemmin puolin.
-Se ei ole selvinnyt talvesta. Susilauma on saattanut tappaa sen.
PIHAMAALLA on moottorivehkeitä. Muiden muassa neuvostoliittolainen auto, Gaz.
Sitten on valtavasti puita. Sillä käy lähes koko talo. Jätkällä on puunuittajan mieli.
KUVATEKSTI
Inka Nordlund
Antti Väisäsellä on takapihallaan omin käsin rakennettu grillikatos. Siinä on tietenkin puuta. Koko komeuden teko maksoi 50 euroa.
Antti Väisänen on ollut Ruokolahdella tunnettu henkilö jo 1980-luvulta niin rajamiehenä, matkailuyrittäjänä, kunnallispoliitikkona kuin asukasaktiivina. Väisäsestä tuli maan- ja maailmankuulu, kun hän tiedotti Ruokolahden leijonan liikkeistä vuonna 1992.
Opastanut mediaa ja turisteja
Antti Väisänen on syntynyt 5.4.1953 Kuhmossa.
Matkailuyrittäjä. Pyörittää Karjalan sissit -yritystä ja toimii matkaoppaana.
Tuli laajalti tunnetuksi Ruokolahden leijonaa koskevasta tiedotuksesta 20 vuotta sitten.
Tunnetaan Ruokolahdella edelleen lempinimellä leijonakapteeni.
Asuu Ruokolahden Huhtasessa.
Vaimo, kaksi aikuista lasta ja neljä lastenlasta.