Categories
Artikkelit

1600-luvun loppua etsimässä

Lappeenrannan Linnoitukseen suunnitteilla oleva Kannas-keskus vaatii arkeologisen pohjatutkimuksen. Kaivauksia tehdään tällä viikolla. Maksaja on Lappeenrannan kaupunki.

Katja Remsu

LAPPEENRANTA. Lappeenrannan Linnoituksessa kaivetaan taas kerran esiin menneisyyttä.

Petro Pesosen johtama joukko on maastoutunut kolmeen lounaasta koilliseen viettävään kaivantoon. Reunimmaisen kaivannon toisessa päässä vastaan on odotetusti tulleet vanhan miesvankilan rakenteet, toinen pää on Pesosesta mielenkiintoisempi. Pari kiveä, lahonnut lauta ja hiekkaa, toteaisi maallikko, mutta ammattilainen näkee paljon enemmän.

— Jos saisi toivoa, tässä näkyisi pala Linnoituksen ihan alkuperäisintä asutusta, sanoo kenttätyönjohtaja Petro Pesonen.

Kun kuoppaa katsoo uudelleen, kivet ovat kieltämättä kauniisti vierekkäin ja voisivat toisen kiviryhmän kanssa muodostaa suorakulman. Puukappale voisi olla osa rakennetta ja kaivauksen seinämän hiiltynyt kerros palanutta puuta.

Lappeenrannan Linnoituksen vanhin asuinkausi ajoittuu 1650-luvun jälkeisiin vuosikymmeniin. Varsinaista linnoitusta alueelle ryhdyttiin rakentamaan 1700-luvun alussa. Vanhin aika on näissä kaivauksissa mielenkiintoisin.

Kaivannosta löytyi jo ensimmäisenä päivänä mahdollisen asuinrakennuksen paikan lisäksi kolikko 1700-luvulta.

— Näiden perusteella voisin jo sanoa, että täällä pitäisi tehdä lisäkaivauksia ennen rakentamista, Pesonen toteaa.

Vankilan olemassaolo ei ole yllätys, se purettiin vasta jokunen vuosikymmen sitten. Purkujätettä löytyy ympäri pihaa. Vankilan länsipuolinen koekaivaus paljasti pintamaan alta mukulakivitien, joka ilmeisesti johti länsiportille.

— Linnoituksen eri vaiheista on kaupunginarkistossa paljon tietoa ja kuvia, mutta arkiston hyödyntäminen tulee vasta löytöjen jälkeen.

Linnoituksen kaivauksia tehdään nyt Kannas-keskuksen rakennushankkeen takia. Lain mukaan rakennettavalta alueelta on selvitettävä mahdolliset arkeologiset kohteet.

— Olemme tässä lähinnä viivästyttävä tekijä, kenttätyönjohtaja toteaa.

Linnoitus on Museoviraston luokituksessa ykkösluokkaa eli rakentaminen vaatii arkeologisen tutkimuksen.

— Joskus rakentaminen kielletään muinaismuistojen takia. Esimerkiksi Porvoon moottoritie siirrettiin arkeologisten kohteiden päältä toiseen kohtaan. Tässä tuskin niin käy, Petro Pesonen arvelee.

Kirjoittaja:
Katja Remsu