Heikki Sairanen
LAPPEENRANTA. Jos aikoo bongata junan Mustolan radalla, sitä saa odottaa, ellei tiedä junan aikataulua. Lappeenrannan eteläisiä alueita halkova rautatie on kuitenkin yhä käytössä.
-Mustolan rata voi hyvin, sanoo Lappeenrannan kaupunginsihteeri Juha Willberg.
Viime vuonna Mustolan rataa pitkin kulki 6 700 junavaunua. Rahtia kulki noin 260 000 tonnia. Kymmenkunta vuotta sitten rahtia kulki vuosittain yli 500 000 tonnia.
-Päivittäin rataa pitkin kulkee kaksi junaa, aamulla ja illalla, Willberg tietää.
MUSTOLAN teollisuusrata alkaa nimensä mukaisesti Mustolan satamasta ja päätyy Karjalan radalle Lappeenrannan rautatieasemalle. Pituutta radalla on noin 11 kilometriä.
Jos Mustolan työpaikka-alueen laajennus toteutuu tulevaisuudessa ja sinne sijoittuvat yritykset tarvitsevat junayhteyttä, rata kasvanee parilla kilometrillä. Mustolan satama-alueesta muutama vuosi sitten laaditussa osayleiskaavassa on laajennukselle varattu noin sadan hehtaarin alue.
Radan omistaa satama-alueella Lappeenrannan kaupunki. Kaupunki vastaa myös radan kunnossapidossa. Viime vuonna rataa peruskorjattiin satama-alueella noin 600 metrin matkalta. Korjaus maksoi noin 157 000 euroa.
Ratahallintokeskus hallinnoi muuta pätkää. Aikoinaan Suomen valtion ja Lappeenrannan kaupungin välillä tehdyn sopimuksen mukaan radan ylläpitokustannukset siirtyvät ratahallintokeskukselle, jos radan vuosiliikenne ylittää 250 000 tonnia. Ensimmäisen kerran raja ylittyi kesällä 1996.
MUSTOLAN teollisuusrata otettiin käyttöön heinäkuun alussa vuonna 1988. Samana vuonna kesäkuun alussa suljettiin Lappeenranta-Vainikkala-välin Simola-rata liikenteeltä. Se oli kylmä suihku niin Mustolan radan kuin satamankin kehittämiselle, koska junat joutuivat koukkaamaan Luumäen ja Kouvolan kautta.
Mustolan radan rakentamisesta käytiin ankaraa kädenvääntöä niin kaupungin sisällä kuin kaupungin ja VR:n välillä. Lappeenrannan kaupunki satsasi rataan noin 22,5 miljoonaa markkaa. Vastaava summa tuli valtiolta. Rataa varten jouduttiin lunastamaan lisäksi maata noin kolmella miljoonalla markalla.
-Oli viisas päätös rakentaa rata. Satama ilman junayhteyttä ei olisi toimiva satama, Willberg katsoo.
Hänen mukaansa radan rakentaminen oli kannattava investointi.
-Rata on maksanut itsensä takaisin, vaikka perusinfraan investoimisen takaisinmaksua on vaikea arvioida.
MUSTOLAN teollisuusradalla kulkee rahtia vuosittain 250 000-300 000 tonnia. Parhaimpina vuosina 2000-luvun alussa päästiin jopa 500 000 tonniin.
-Viime vuonna määrä oli 260 000 tonnia, mikä on ihan hyvä määrä, Willberg katsoo.
KUVATEKSTI
Kai Skyttä
Mustolan teollisuusrata alittaa sillan Pajarilantiellä. Kiskot vievät Mustolan satamaan. Pituutta Lappeenrannan eteläisiä alueita halkovalla Mustolan teollisuusradalla on noin 11 kilometriä.