RUOKOLAHTI. Yhdet kynnet eivät riitä valkosipulihommissa. Vesa Mätön takapihan viljelytilkulla Ruokolahdella huhkivat välillä vaimo ja lapsetkin.
Ensi vuonna viljelyalaa pitäisi olla kaksin verroin ja tuloja monin verroin. Nyt tarvitaan apua.
– Suunnittelen valkosipulinistutuskonetta. Sillä voisi traktorin kanssa istuttaa neljä riviä kerrallaan. Se olisi kymmenen kertaa nykyistä nopeampaa, Mättö tuumaa.
Mätön suunnittelema kone on paperilla valmis. Jos kaikki menee hyvin, hän voisi käyttää prototyyppiä ensi vuonna.
Valkosipulin viljely on toistaiseksi raskasta käsityötä, koska valkosipulin siemenet pitää saada multaan oikein päin. Mahdollisen konevoiman lisäksi tila tarvitsee ensi vuonna lisää käsivoimia, kun Mätön valkosipulin ala kaksinkertaistuu.
– Todennäköisesti tarvitsen kausityöläisiä, Virmutjoella sijaitsevan tilan isäntä suunnittelee.
Mätön valkosipulitila on Etelä-Karjalan ainoa.
ELÄKELÄISEN kuusi vuotta sitten harrastuksena aloittama toiminta alkaa tuottaa kunnolla rahaa nyt toisena myyntikesänään. Mättö on myynyt kynsilaukkaa ennakkoon kaksisataa kiloa.
Tämän kesän sadosta hän voisi myydä vielä sata kiloa. Koko satoa ei kannata myydä, koska loput maassa olevat tuottavat kunnolla satoa tulevina vuosina.
Mätön valkosipulit maksavat 30 euroa kilo, joten mies ja perhe tienaavat tänä vuonna noin 9?000 euroa. Valkosipulit mies nostaa elokuun puolivälissä.
Mättö laskee myytävän sadon kasvavan vuosittain noin nelinkertaiseksi. Jos ensi vuoden nostettava sato olisi 1?200 kiloa, Mättö keräisi sen myymällä 36?000 euroa.
Neljällä vuosittain kertoen Mättö rikastuu bisneksellään huimasti muutamassa vuodessa. Mättö toteaa, että siihen kysynnän pitää nousta sadon mukana. Lisäksi myyntiorganisaation pitää olla kunnossa.
– Kaikkien valkosipulinkasvattajien pitää saada lisää tunnettuutta.
Suomessa ostettava valkosipuli on yleensä tuontitavaraa muun muassa Kiinasta ja Espanjasta. Valkosipulia Mätön tilalta ovat eniten ostaneet eteläkarjalaiset yritykset ja niiden työntekijät.
Mätön valkosipulitila asunnon takapihalla on 50 aaria. Mies on vuokrannut ensi kesäksi naapurista 50 aaria lisää.
ENNEN myynnin aloittamista Mättö teki pohjatöitä tilallaan kuusi vuotta. Valkosipuleista mies innostui nähtyään netissä pätkän kynsilaukan kasvattamisesta. Mätön viljelemä Siperiasta kotoisin oleva talvivalkosipuli on tavallista valkosipulia isompi.
Mättö muutti Ruokolahdelle seitsemän vuotta sitten Imatralta, jossa hän oli pitkään elokuvateatterinpitäjänä.
Teemu Saintula
Eläkeläisisäntä Vesa Mätön vuosien uurastus alkaa tuottaa tulosta. Ruokolahden Virmutjoella sijaitsevan viljelytilkun valkosipuliharrastus uhkaa kasvaa suureksi. Nämä itusilmut päätyvät maahan, ja niistä syntyy satoa tulevina vuosina.
Ruokolahden tilan valkosipulia ovat tilanneet eniten eri alojen yritykset ja niiden työntekijät.
Uuden buumin aika?
Valkosipulitilojen määrä lisääntyi toisena vuotena peräkkäin pitkän tauon jälkeen.
Vuonna 2011 tiloja oli 65 ja viljelyhehtaareja 13.
Tiloista Etelä-Karjalassa oli yksi, Kymenlaaksossa kolme ja Etelä-Savossa viisi.
Hehtaarilta saatiin viime vuonna enemmän satoa kuin kymmeneen vuoteen.
Valkosipuli eli suomalaista buumia 1990-luvun alusta vuoteen 2001 saakka.
Vuonna 1996 tiloja oli 233 ja kynsilaukkaa 30 hehtaarilla.
Buumi päättyi, kun moni pienviljelijä todennäköisesti kyllästyi valkosipulin viljelyn työläyteen.
Lähteet: Puutarhatilastot ja maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen aktuaari Anna-Kaisa Jaakkonen.