Categories
Artikkelit

Maailman rakkain Lauritsala

Työ toi Mannerheim-ristin ritari Tuomas Gerdtin Lauritsalaan. Ihmiset saivat hänet jäämään.

Elina Kemppainen

Lappeenranta. Mannerheim-ristin ritari Tuomas Gerdtistä tuli lauritsalalainen Oy Kaukas Ab:n määräyksestä.

Gerdt työskenteli Kaukaan pääkonttorissa Helsingissä. Kun pääkonttorista suuri osa ihmisistä siirtyi 1970-luvun alussa Etelä-Karjalaan, oli Gerdt mukana tässä joukossa.

Aluksi muutto tuntui haikealta, koska Gerdt oli yli 25 vuoden aikana ehtinyt perheineen juurtua Helsinkiin. Uusi kotipaikka näytti kuitenkin pian hyvät puolensa.

— Miellyin luonnonkauniiseen paikkaan, töitä oli ja niin edelleen. Kaukaalla oli tuttuja, joten en muuttanut vieraiden keskelle.

Kun Gerdt jäi eläkkeelle, hän päätti vaimonsa kanssa jäädä asumaan Lauritsalaan. Ystävät olivat tehneet siitä kodin.

— Täytyy sanoa, että minulle rakkain paikka koko maailmassa on Lauritsala.

Gerdt asuu lähellä vanhaa kartanoa ja liikkuu mielellään sen ympäristössä. Lapset ja lapsenlapset viihtyvät kyläillessä viikonlopun tai pidempään.

Eilen Gerdt osallistui Lauritsalan kauppalan poikien kokoukseen, jossa hänet toivotettiin tervetulleeksi kunniajäseneksi.

Gerdt kertoo olleensa hämmentynyt pyynnöstä, koska ei ole syntynyt Lauritsalassa, mutta saapui kuitenkin mielihyvin kokoukseen.

Ensikosketuksen karjalaisuuteen Heinävedellä syntynyt Gerdt sai talvisodan aikana.

— Olin nuorena poikana kuljettamassa karjalaisia evakkoja vuodenvaihteessa 1939—1940. Näin, miten vaikea heidän oli jättää omaa kotiseutuaan. Se jäi voimakkaasti mieleen.

Jatkosodassa Gerdt kertoo tutustuneensa kaikkiin Suomeen heimoihin. Rinnalla oli pohjalaisia ja Lapin poika taistelulähettinä. Gerdtin joukko-osasto oli Jalkaväkirykmentti 7.

— Aseveljien kesken ei ollut heimorajoja. Olin niin nuori, etten mistään ristiriidoista tiennytkään.

Sodan loppumisen aika on jäänyt pysyvästi Gerdtin muistoihin.

— Pääsin vapaaehtoisena Suomea puolustamaan. Kun rauha tuli ja pääsin marraskuussa 1944 siviiliin, kyllä siinä kätensä risti, että selvisi siitä. Sankarivainajien osa oli toinen. Siihen en osaa vastata, miksi niin oli, 90 vuotta toukokuussa täyttänyt Gerdt sanoo.

Kirjoittaja:
Elina Kemppainen